Nykymaailmassa Kaustaranjärvi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Kaustaranjärvi on kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion sen merkittävän vaikutuksen ansiosta. Ajan myötä Kaustaranjärvi on kehittynyt ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja, analyyseja ja pohdiskeluja, joiden tarkoituksena on ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kaustaranjärvi-ilmiötä, tutkimme sen monia puolia ja pohdimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Kaustaranjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Tampere |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Näsijärven alue (35.31) |
Laskuoja | Helmioja [1] |
Järvinumero | 35.316.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 110,3 m [1] |
Rantaviiva | 1,712 km [2] |
Pinta-ala | 7,141 ha [2] |
Saaria | 1 [1] |
|
Kaustaranjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Tampereella Kapeen kylän lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Järven pinta-ala on 7,1 hehtaaria ja se on 700 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Järvellä on kartan mukaan yksi saari. Sen rantaviivan pituus on 1,7 kilometriä.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Näsijärven alueella (35.31), jonka Löytänänjärven valuma-alueeseen (35.316) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 110,3 metriä mpy.[2][1][4]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |