Tässä artikkelissa perehdymme Kavanoz Ahmed pašša:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on saanut asiantuntijoiden ja uteliaiden huomion. Kavanoz Ahmed pašša on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien populaarikulttuuri ja historia. Vuosien varrella Kavanoz Ahmed pašša on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, ja sen merkitys ja relevanssi on kasvanut jatkuvasti. Tässä artikkelissa sukeltaamme Kavanoz Ahmed pašša:n eri puoliin ja tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä.
Sührablı Kavanoz Nişancı Ahmet pašša | |
---|---|
Suurvisiiri | |
1703[1]
|
|
Edeltäjä | Rami Mehmed pašša |
Seuraaja | Damat Hasan pašša |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | Trabzon |
Kuollut | 1705[1] Lepanto |
Arvonimi | suurvisiiri |
Tiedot | |
Uskonto | islam |
|
Sührablı Kavanoz Nişancı Ahmet pašša (Trabzon – 1705 Lepanto) oli Osmanien valtakunnan suurvisiiri 22. elokuuta 1703 – 17. marraskuuta 1704[1] sulttaani Ahmed III:n valtakauden aikana.lähde?
Kavanoz Ahmed oli taustaltaan venäläinen. Hän oli lyhyt ja tukeva ja sai siksi lisänimen Kavanoz, joka tarkoittaa purkkia.lähde?
Hän yleni sulttaani Mustafa II:n aikana visiiriksi hän toimi Sidonin kuvernöörinä. 1703 hän oli Istanbulissa, jossa nousi suuri kapina, jonka yhteydessä Mustafa suistettiin valtaistuimeltaan. Kapinalliset nimittivät Kavanoz Ahmedin suurvisiiriksi. Hän toimi tehtävässä vain 88 päivää, ja sen jälkeen hänen tilalleen tuli Damat Hasan pašša.lähde?
Osmanihallinnolle tyypilliseen tapaan entinen suurvisiiri karkotettiin Istanbulista. Kavanoz Ahmed pašša siirrettiin Lepantoon, jonka visiiriksi hänet nimitettiin. Hän kuoli tässä tehtävässä vuonna 1705.lähde?
![]() |
Edeltäjä: Rami Mehmed pašša |
Osmanien valtakunnan suurvisiiri 1703 |
Seuraaja: Damat Hasan pašša |