Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kazakstanin mielenosoitukset 2022, josta on tullut erittäin tärkeä nykyään. Perustamisestaan lähtien Kazakstanin mielenosoitukset 2022 on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt keskusteluja ja pohdintoja sen tärkeydestä ja vaikutuksista eri aloilla. Vuosien varrella Kazakstanin mielenosoitukset 2022 on kehittynyt ja sopeutunut yhteiskunnan muutoksiin, ja siitä on tullut pysyvä kiinnostuksen kohde. Tässä mielessä on tärkeää analysoida perusteellisesti Kazakstanin mielenosoitukset 2022:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus ja ulottuvuus yhteiskunnassa.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Kazakstanin mielenosoitukset 2022 | |||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Mielenosoittajia Aqtöbessä 4. tammikuuta 2022
| |||||||||||
| |||||||||||
Osapuolet | |||||||||||
Kazakstan Demokraattinen vaihtoehto |
|||||||||||
Vahvuudet | |||||||||||
117. Kuljetuslentorykmentti | |||||||||||
Tappiot | |||||||||||
Kuollut: 206 |
Kuollut: 18 |
Mielenosoitukset Kazakstanin hallitusta vastaan puhkesivat 2. tammikuuta 2022 ensin Mañğıstaw’n alueella, josta ne sitten myöhemmin levisivät maanlaajuisiksi.[1] Mielenosoitukset saivat alkunsa Kazakstanin hallituksen päätöksestä poistaa nestekaasun hintasääntely, mikä nosti nestekaasun hinnan kaksinkertaiseksi.[2][3] Monet kazakstanilaiset ovat vaihtaneet autonsa nestekaasukäyttöiseksi alhaisempien polttoainekustannusten vuoksi.[3][1]
5. tammikuuta 2022 Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev myönsi maan hallitukselle eron ja määräsi kuvernöörejä palauttamaan nestekaasun hintasääntelyn sekä laajentamaan sen koskemaan muita kuluttajatuotteita[3]. Tokajev erotti samana päivänä myös maan turvallisuuskomitean johtajana toimineen entisen presidentin Nursultan Nazarbajevin[4].
Mielenosoitukset eivät silti ole laantuneet.[3] Ne ovat päinvastoin muuttuneet mellakoiksi ainakin Almatyssä, Šymkentissä ja Tarazissa.[3] Almatyssa mielenosoittajat valtasivat kaupungin lentoaseman ja tunkeutuivat kuvernöörin toimistoon ja polttivat ainakin osan siitä.[3] Šymkentin ja Tarazin hallinnollisiin rakennuksiin on hyökätty turvallisuusjoukkojen estelyistä huolimatta.[3] Venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan Tokajevin asuntoon on tunkeuduttu.[5]
Mielenosoituksissa on loukkaantunut ainakin 500 siviiliä ja useita turvallisuusjoukkojen jäseniä. Tokajev on ilmoittanut lopettavansa mielenosoitukset voimakkaalla tavalla.[5][6] Hän sanoi antaneensa joukoilleen määräyksen, että mielenosoittajia saa ampua ja tappaa ilman ennakkovaroitusta tai neuvotteluita[7].
Presidentti Tokajev pyysi apua Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestöltä, joka lähetti Kazakstaniin 6. tammikuuta noin 3 000 etupäässä venäläistä sotilasta ”rauhanturvaajiksi”.[8]