Tässä artikkelissa perehdymme Keijo Antero Moksen:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia, sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Alkuperäistään nykypäivään Keijo Antero Moksen on ollut perustavanlaatuinen rooli useilla alueilla ja se on synnyttänyt keskustelua, pohdintaa ja tunteita sen kokeneiden keskuudessa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme sen vaikutusta eri kulttuureihin, sen merkitystä historiassa ja sen heijastusta tulevaisuuteen. Ei ole väliä onko Keijo Antero Moksen henkilö, aihe, päivämäärä vai mikä tahansa muu elementti, koska sen merkitys ylittää rajat ja avaa loputtomasti mahdollisuuksia ymmärtää sen olemusta ja sen vaikutusta ympäröivään maailmaan.
Keijo Antero Moksén (s. 1950[1]) on suomalainen laulaja ja lauluntekijä. Hän käytti taiteilijanimeä Keijo-Antero[2].
Armeijan jälkeen Moksén perusti oman orkesterin nimeltä Saletti. Vuonna 1977 hän voitti Uudet kyvyt -kilpailun Hämeen sarjan. Kilpailun televisioesityksen jälkeen hän teki levytyssopimuksen Tophits-FinnHits -levy-yhtiön kanssa.[1] Keijo-Antero oli mukana Syksyn sävel -kilpailussa vuonna 1979, jolloin hän sijoittui kolmanneksi kappaleella ”Hetki Lapselle”. Kilpailun voitti Lea Laven kappaleella ”Ei oo, ei tuu” ja toiseksi sijoittui Purema kappaleella ”Elegia”.[3]