Keijo Astala

Tässä artikkelissa tutkimme Keijo Astala-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Keijo Astala on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Keijo Astala:n eri ulottuvuuksia, sen historiaa, sen vaikutuksia nykyään ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita. Lisäksi perehdymme alan asiantuntijoiden mielipiteisiin ja pohdiskeluihin sekä niiden kokemuksiin, joihin Keijo Astala on suoraan vaikuttanut. Viime kädessä tavoitteemme on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta, toivoen edistää vuoropuhelua ja ymmärrystä lukijoidemme keskuudessa.

Keijo Astala vuonna 1966.

Keijo Aatu Astala (8. huhtikuuta 1908 Helsinki – 8. maaliskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen arkistonjohtaja ja historiantutkija.[1]

Astala toimi Mikkelissä vuodesta 1953 toimineen Savo-Karjalan maakunta-arkiston, myöhemmin Mikkelin maakunta-arkisto johtajana 1945–1972.

Astala osallistui 1960-luvun alussa kirjoituksellaan Ä-alkuisen kirjainnimibarbarismin synnystä ja levittäjistä Suomessa kiivaaseen kielikeskusteluun, joka sai alkunsa keväällä 1960, kun radiossa Suomen Tietotoimiston uutisten lukija siirtyi lukemaan ”esteeteen” (STT:n) uutisten sijasta ”ästeeteen” uutisia.[2]

Vuonna 1987 ilmestyneessä kirjassaan Suomi-kansan puolustus Astala pyrki muun muassa osoittamaan, että muinoin eläneet herulit olivat suomalaista sukua ja että suomalaisia oli vielä myöhäiskeskiajalla asunut nykyisen Böömin alueella. Hän ilmoittautui myös Sigurd Wettenhovi-Aspan perinteiden jatkajaksi.[3]

Teoksia

  • Viipurilainen lähetystö Moskovassa ja Pietarissa vv. 1742 ja 1743. Helsinki 1937.
  • "Kansakunnan muistin" vahvistamisvirtauksista: Arkistoteoreettista selvittelyä. Tekijä, Mikkeli 1957.
  • Ä-alkuisen kirjainnimibarbarismin synnystä ja levittäjistä Suomessa. Tekijä, Mikkeli 1963.
  • Ymmärtävä ja päättelevä historia. Tekijä, Mikkeli 1964
  • Kun kahden valtakunnan sotalaivat ja linnoitukset halkoivat Saimaata. Porrassalmi 4/1966
  • Mikkelin seudun muistomerkkien kerrontaa. Kirjoittaneet Arvi Tienheimo, Reino Niininen, Keijo Astala ja Eero Mikkonen. Suur-Savon Museoyhdistyksen julkaisuja I. Oy Vapaus, Mikkeli 1966.
  • Venäläistä puolustus- ja selustatoimintaa Suomessa vv. 1808-09 sodan edellä ja aikoina. Historiallinen arkisto 61. Turku 1967
  • Suomi-kansan puolustus: Arkistojen kertomaa Tacituksesta uuteen aikaan. Historiallinen löytöretki menneisyyteen. Alea-kirja, Helsinki 1987

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Kuolleita – Maakunta-arkistonhoitaja Keijo Astala. Helsingin Sanomat, 18.3.1991, s. A 4. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 8.7.2018.
    Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 17.3.1991, s. 6. (Maksullinen linkki.)
  2. ↑ Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello 2/2008.
  3. ↑ Urpilainen, Erkki: Gööttiläiset kuninkaat. Kaltio 2/2002.
    Kalevalan kulttuurihistoria: Kalevala versoo – Tulkintojen laajenevat kehät. (Arkistoitu – Internet Archive)