Keisarillinen krypta
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Keisarillinen krypta:n kiehtovaan maailmaan. Vuosisatojen ajan Keisarillinen krypta on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri tieteenaloilla ja tietoaloilla. Sen vaikutus ulottuu kaikille jokapäiväisen elämän osa-alueille politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin Keisarillinen krypta:n roolia nykyisessä yhteiskunnassamme. Asiantuntijahaastattelujen, yksityiskohtaisten analyysien ja konkreettisten esimerkkien avulla perehdymme Keisarillinen krypta:n moniin puoliin ja selvitämme, kuinka sen vaikutus edelleen muokkaa maailmaamme yllättävillä tavoilla.
Keisarillinen krypta (saks. Kaisergruft tai Kapuzinergruft) on Kapusiinikirkossa ja -luostarissa Wienissä Itävallassa sijaitseva hautakammio.
Kirkko rakennettiin vuosina 1622–1632 ja vuodesta 1618 lähtien se on ollut Habsburg suvun jäsenten pääasiallinen hautapaikka.[1] Kryptaan on haudattu 150 Habsburg suvun jäsentä, joista 12 on keisareita ja 22 keisarinnoja ja kuningatarta.[2][3]
Keisarit
- Keisari Matias
- Keisari Ferdinand III
- Keisari Leopold I
- Keisari Joosef I
- Keisari Kaarle VI
- Keisari Frans I Stefan, Maria Teresian puoliso
- Keisari Joosef II
- Keisari Leopold II
- Keisari Frans II
- Itävallan keisari Ferdinand I
- Keisari Maksimilian I, Meksikon keisari
- Itävallan keisari Frans Joosef I
Keisarinnat
- Anna Tirolilainen (1585–1618), keisari Matiaksen puoliso
- Maria Anna, keisari Ferdinand III:n 1. puoliso
- Eleonora Magdalena Gonzaga (1630–1686), keisari Ferdinand III:n 3. puoliso
- Maria Leopoldine, keisari Ferdinand III:n 2. puoliso
- Margareeta Teresia, keisari Leopold I:n 1. puoliso
- Eleonoora Magdalena (1655–1720), keisari Leopold I:n 3. puoliso
- Claudia Felicitas (1653–1676), keisari Leopold I:n 2. puoliso
- Elisabet Kristiina, keisari Kaarle VI:n puoliso
- Maria Teresia
- Maria Josefina (1739–1767), keisari Joosef II:n 2. puoliso
- Isabella Maria (1741–1763), keisari Joosef II:n 1. puoliso
- Elisabet Vilhelmine (1767–1790), keisari Frans II:n 1. puoliso
- Maria Teresa, keisari Frans II:n 2. puoliso
- Maria Ludovika (1787–1816), keisari Frans II:n 3. puoliso
- Karoline Augusta (1792–1873), keisari Frans II:n 4. puoliso
- Arkkiherttuatar Marie Louise, Ranskan keisarinna
- Maria Anna, Itävallan keisari Ferdinand I:n puoliso
- Elisabet, Itävallan keisari Frans Joosef I:n puoliso
- Zita, Itävallan keisari Kaarle I:n puoliso
Viimeisimmät kryptaan haudatut ovat arkkiherttua Otto (1912–2011), Itävallan keisari Kaarle I:n vanhin poika ja kruununperijä, joka luopui vaateestaan vuonna 1961 ja jonka vuonna 1979 saksalaiset äänestäjät valitsivat Euroopan parlamentin jäseneksi, jossa hän toimi useiden uudelleenvalintojen jälkeen pidempään kuin kukaan muu jäsen sekä puoliso arkkiherttuatar Regina (1925–2010). Hautapaikka on varattu arkkiherttuatar, prinsessa Yolande Marie Jeanne Charlotte de Lignelle (1923–2023), arkkiherttua Carl Ludvigin (1918–2007), Kaarle I:n ja keisarinna Zitan neljänneksi vanhimman pojan puolisolle.[4]
Vuodesta 1971 lähtien suvun jäsenet, kuten Kaarle I:n ja keisarinna Zitan nuorin poika arkkiherttua Rudolf (1919–2010) on enimmäkseen haudattu Sveitsin Murissa sijaitsevan benediktiiniläisluostarin Loretto-kappelin kryptaan, jonka kreivi Radebot von Habsburg perusti vuonna 1027.
Lähteet
- ↑ Introducing Vienna: Imperial Crypt
- ↑ Wien.info: Imperial Crypt (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Capuchin Crypt Vienna | The burial place of the Habsburg emperors www.kapuzinergruft.com. Viitattu 25.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Capuchin Crypt Vienna | The burial place of the Habsburg emperors www.kapuzinergruft.com DIE HABSBURGER IN DER KAPUZINERGRUFT