Kelvän laiturivaihde

Alla esitellyssä artikkelissa Kelvän laiturivaihde:n aihetta käsitellään monitieteisestä lähestymistavasta, ja tavoitteena on tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Tarkastellaan erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia, joiden avulla lukija ymmärtää Kelvän laiturivaihde:n tärkeyden ja merkityksen eri yhteyksissä ja tilanteissa. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan vähän tunnettuja tai huomiotta jätettyjä näkökohtia rikastaaksemme tietoa ja ymmärrystä Kelvän laiturivaihde:stä.

Kelvä
Kelvän ränsistynyt laiturirakennus kuvattuna kesällä 2020.
Kelvän ränsistynyt laiturirakennus kuvattuna kesällä 2020.
Perustiedot
Lyhenne Kel.
Rataosa Joensuu–Kontiomäki
Kunta Lakkautushetkellä Lieksa
Lakkautettu 2007
 • henkilöliikenne  1990
 • tavaraliikenne  ei tietoa
Asemarakennus
Tyyppi tyyppipiirrustuksien mukainen, puurakenteinen laiturirakennus
Suunnittelija Thure Hellström
Rakennettu 1907
Purettu Sivuraiteet ja laituri

Kelvän laiturivaihde (lyhenne Kel., ratakm 694, 963) on lakkautettu rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Joensuu–Kontiomäki. Liikennepaikka sijaitsi lakkauttamishetkellä Lieksan kaupungissa, tätä aiemmin Pielisjärven kunnassa.

Kelvän kylän ja lähialueiden tarpeisiin rakennettu laiturivaihde koostui laiturista ja Thure Hellströmin suunnittelmasta jugend-tyylisestä laiturirakennuksesta. Kiusanmäki rakennettiin laiturivaihteeksi vuonna 1907. Miehitys päättyi vuonna 1976 ja henkilöliikenne 1990. Liikennepaikkana Kelvä lakkautettiin vuonna 2005.[1] Laiturirakennus pysyi kuitenkin pitkään valtion omistuksessa, mutta Senaatti-kiinteistöt pani laiturirakennuksen myyntiin syksyllä 2014.[2] Kelvän laiturirakennus kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin.[3]

Lähteet

  1. Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 360. Karttakeskus, 2011.
  2. Karjalainen: Haluatko muuttaa rautatieasemalle - Uimaharjun, Kelvän ja Heinäveden asemat myynnissä Karjalainen. 30.11.2014. Viitattu 15.10.2024.
  3. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2022/08/Rakennettu-kulttuuriymparisto-osa-4-sivut-166-216.pdf. Viitattu 15.10.2024