Kemihaaran erämaa-alue:n teema on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja yhteiskunnan eri alojen ihmisten huomion. Se on aihe, josta on keskusteltu ja keskusteltu vuosia, ja se on edelleen ajankohtainen. Kemihaaran erämaa-alue on jotain, joka vaikuttaa meihin kaikkiin jollain tavalla, joko henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Kemihaaran erämaa-alue:een ja miten se vaikuttaa elämäämme. Alkuperäistään ja historiastaan sen osallistumiseen nyky-yhteiskunnassa Kemihaaran erämaa-alue on aihe, joka ansaitsee analysoinnin perusteellisesti ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Sijainti | |
---|---|
Pinta-ala |
302 km² |
Perustettu | |
---|---|
Hallinto |
Kemihaaran erämaa-alue on vuonna 1997 perustettu erämaa-alue Savukoskella koillis-Lapissa. Se on Metsähallituksen hallinnassa ja laajuudeltaan 302 neliökilometriä. Alue rajoittuu sen pohjoispuolella olevaan Urho Kekkosen kansallispuistoon[1] ja muodostaa sen ja Sompion luonnonpuiston kanssa UK-puisto–Sompio–Kemihaara -Natura 2000 -alueen.[2]
Erämaa-alueen itäisin kohta on Kemihaarassa, jossa Naltiohaara, Keskihaara ja Kemihaara yhtyvät Kemijoeksi. Näistä läntisimmän eli Kemihaaran latvat ovat erämaa-alueen keskiosassa. Erämaa-alueen pohjoisosassa on aapasoita, jotka ovat Kemihaaran ja Lokan tekojärveen laskevan Pihtijoen vesien lähteitä. Erämaan keskiosan maisemaan kuuluvat paljaslakiset vaarat ja alueen eteläosassa kohovat yli 420-metriset Uittipiekantunturi ja Sorvortantunturi.[1]
Kemihaaran erämaassa ei ole merkittyjä reittejä, mutta se soveltuu omatoimiseen retkeilyyn. Retkeily talvella on vaativaa, koska alueelle ei tehdä latuja.[3] Uittipiekantunturin pohjoispuolella on autio- ja varaustupa.[4]