Kemijärven seminaari

Nykyään Kemijärven seminaari on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Relevanssilla, joka ylittää rajat ja kulttuurit, Kemijärven seminaari on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa nyky-yhteiskunnan yhteisenä kiinnostuksen kohteena. Olipa kyse akateemisesta, viihteestä, politiikasta tai jokapäiväisestä elämästä, Kemijärven seminaari on saavuttanut merkittävän merkityksen, jota ei voi sivuuttaa. Tässä artikkelissa tutkimme Kemijärven seminaari:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sen merkitystä ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Kemijärven seminaari oli vuosina 1950–1970 Kemijärvellä toiminut opettajaseminaari. Se perustettiin sotavuosien jälkeen vastaaman Lapin ja muiden syrjäseutujen opettajatarpeeseen. Opettajankoulutuksen uudistuksen myötä seminaari ehti toimimaan vain 20 vuotta.[1] Lakkautuksen seurauksena yksi luokallinen opiskelijoita siirtyi Raahen seminaariin saattaakseen opintonsa päätökseen.[2] Kemijärven seminaarilla oli harjoituskoulu, jonka tiloissa myöhemmin toimi Särkelän koulu. Rakennus purettiin sisäilmaongelmien vuoksi 2014.[1]

Kemijärven seminaarista ovat valmistuneet kansakoulunopettajiksi muun muassa kansanedustaja Mikko Ekorre ja taiteilija Nils-Aslak Valkeapää.[3][4]

Kirjallisuutta

  • Kemijärven seminaari 1950–1970. Kemijärvi: tuntematon, 1971.
  • Vuolukka, Lempi-Kanerva: Kemijärven seminaari 1950–1970 : opinahjo, joka nuortui vanhetessaan. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2009. ISBN 978-952-484-346-1

Lähteet

  1. a b Korhonen, Jorma: Seminaarin koulu lyötiin maan tasalle Kemijärvellä 28.11.2014. Yle uutiset. Viitattu 5.2.2025.
  2. Leena Helander – yksi vihoviimeisistä Raahen seminaarilaisista Naisten ääni -hanke. 2017. Suomalainen Naisliitto. Viitattu 5.2.2025.
  3. Keränen, Pertti; Hiltunen, Juhani: Mikko Ekorren muistolle 20.12.2022. Kansan Uutiset. Viitattu 5.2.2025.
  4. Lehtola, Veli-Pekka: Valkeapää, Nils-Aslak (1943–2001) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen artikkeli). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 5.2.2025.