Tässä artikkelissa tutkimme Kerkidas:n kiehtovaa maailmaa ja analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykypäivänä. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Kerkidas on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri aloilla, mikä on herättänyt kasvavaa kiinnostusta tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien keskuudessa. Tarkastellaan syvällisen ja yksityiskohtaisen tarkastelun kautta Kerkidas:een liittyviä eri näkökohtia, sen vaikutusta populaarikulttuuriin, sen roolia teknologian kehityksessä ja sen merkitystä globaalissa panoraamassa. Samoin käsittelemme Kerkidas:n eri näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä jännittävästä aiheesta.
Kerkidas (m.kreik. Κερκιδᾰς; 200-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, kyynikkofilosofi sekä kotikaupunkinsa Megalopoliksen lainsäätäjä.
Kerkidas vaikuttaa olevan sen Kerkidas Arkadialaisen jälkeläinen,[1] jonka Demosthenes mainitsee eräänä niistä, joiden vuoksi kreikkalaiset kaupunkivaltiot joutuivat alistumaan Filippos II Makedonialaisen vallan alle. Kerkidas itse komensi kotikaupunkinsa jalkaväkeä Sellasian taistelussa vuonna 222 eaa.[2]
Kerkidas ihaili Diogenes Sinopelaista, ja kertoi tämän kuolemasta meliambeissaan.[3] Athenaios[4] ja Stobaios[5] lainaavat Kerkidasta. Athenaios esittää tämän Afrodite Kallipygoksen kultin lähteenä. Kerkidaan kerrotaan kuollessaan määränneen, että hänet tulee haudata yhdessä Iliaan ensimmäisen ja toisen kirjan kanssa.[6] Claudius Aelianus kertoo,[7] että Kerkidas ilmaisi kuollessaan toiveensa olla filosofeista Pythagoraan, historioitsijoista Hekataioksen, muusikoista Olympoksen ja runoilijoista Homeroksen seurassa, mikä kertoo hänen arvostaneen näitä aloja.[2]
Oksyrhynkhoksesta löydettiin vuonna 1906 papyrus, jossa oli otsikko ”Kerkidas Kyynikon meliambit” (Κερκίδα κυνός μελίαμβοι).[8] Meliambit, Kerkidaalle ominainen tyyli, olivat yhdistelmä jambi- ja heksametrirunomittoja. Hänen runonsa käsittelivät moraalisia aiheita, kuten vaurauden epätasaista jakautumista ja ylellisen elämäntavan epäonnisia seurauksia.[9]
Kerkidaan nimiin on kyetty laittamaan seitsemän runokatkelmaa. Pisin katkelma käsittelee jumalten luonnetta ja jumalallista kaitselmusta. Kerkidas sanoo, etteivät yleiset uskomukset vastanneet elämän tosiseikkoja.[10] Hän selittää, että jättäisi kuvitteelliset jumalat astrologeille, ja keskittyisi mieluummin koeteltuihin jumaliin, kuten Paian (Asklepioksen epiteetti) ja Nemesis, joista ensin mainittu tekee hyvää kärsiville ja viimeksi mainittu kostaa väärintekijöille. Eräs toinen Kerkidaan runoista on eroottinen ja opettaa halpaa ja helppoa rakkautta. Kolmas katkelma vaikuttaa elämäkerralliselta; siinä Kerkidas ilmaisee tyytyväisyyttään siitä, että on omistanut koko elämänsä muusien palvelukseen.
Näiden runojen lisäksi on löydetty papyruskatkelmia moraalisesta antologiasta, jonka johdanto on kholiambi-muodossa. Se voidaan ajoittaa 200-luvulle eaa. On mahdollista, että antologia oli Kerkidaan kokoama, mutta johdannon runouden laatu on Kerkidaan meliambeja heikompaa.[11]
Kreikkalainen aika | |
---|---|
Roomalainen aika |