Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Kerttu Aaltonen, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Kerttu Aaltonen on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Kerttu Aaltonen:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli eri näkökulmissa, olipa kyse sitten sosiaalisista, kulttuurisista, teknologisista, poliittisista, taloudellisista jne. Tässä artikkelissa tutkimme Kerttu Aaltonen:een liittyviä eri ulottuvuuksia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Kerttu Sylvia Aaltonen (12. toukokuuta 1916 – 10. elokuuta 1969 Turku)[1] oli suomalainen pituushyppääjä, joka edusti Kaarinan Vesaa, Turun Vesaa, ja Turun Iskua. Aikuisten SM-kilpailuista hän saavutti pituushypyn hopeaa vuonna 1946 ja pronssia vuonna 1945. Ennätyksekseen Aaltonen hyppäsi pituudessa tuloksen 510 cm vuonna 1939.[2]
Aaltonen oli TUL:n mestari pituushypyssä 1940 ja 1945. Kaarinan Vesan 4x100 metrin viestijoukkueessa Aaltonen voitti TUL:n mestaruuden 1935–1940, ja lisäksi Turun Vesan joukkueessa 1944 sekä Turun Iskun joukkueessa 1948. Näiden lisäksi Aaltonen saavutti lukuisia himmeämpiä mitaleita TUL:n mestaruuskilpailuissa pituudessa, 3-ottelussa, ja 100 m juoksussa 1935–1944 välisenä aikana.[3]
Kerttu Aaltonen toimi 1950-luvulla TUL:n piiriohjaajana Varsinais-Suomessa. TUL:n kultainen ansiomerkki hänelle myönnettiin 1956 ansioistaan liiton toiminnassa. Ansioistaan ohjaajana hänelle myönnettiin TUL:n kultainen voimistelujohtajamerkki vuonna 1956.[4]
Aaltosen vanhemmat olivat hitsaaja Kustaa Emil Aaltonen (1884–1939) ja Hilda Gertrud (o.s. Lahtivirta) (1890–1970).[1]. Aaltonen asui Turussa yhdessä äitinsä kanssa kuolemaansa asti. Hänen siskonsa Helena Lehto ja siskonpoikansa Risto Lehto ovat toimineet voimistelu- ja liikuntavalmentajina Turussa.[5]