Nykymaailmassa Kerttu Palenius:stä on tullut yhä enemmän laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Kerttu Palenius:stä on tullut yhä tärkeämpi jokapäiväisessä elämässämme. Olipa kyseessä sosiaalinen ilmiö, historiallinen henkilö tai nykyaikainen käsite, Kerttu Palenius on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Kerttu Palenius:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen roolia erilaisissa kulttuurikonteksteissa. Tämän tutkimuksen avulla toivomme saavamme valoa Kerttu Palenius:n tärkeydestä ja merkityksestä tänään.
Kerttu Palenius (28. maaliskuuta 1918 – 13. elokuuta 2002) oli suomalainen yleisurheilija ja suunnistaja.[1]
Palenius voitti 800 metrin juoksun Suomen mestaruuden kaikkiaan kolme kertaa vuosina 1946–1948. Vuoden 1945 SM-kisoissa hän sai pronssia kiekonheitossa. 800 metriä hän voitti myös Suurkisoissa vuonna 1947. Keskimatkoilla hän hävisi urallaan vain kerran. Palenius voitti SM-hopeaa 4 × 100 metrin juoksussa vuonna 1946.[1] Hän myös juoksi 800 metrillä Suomen ennätyksen 2.26,2 vuonna 1946. Kiekonheitossa hän heitti Helsingin piirin ennätyksen 33,41 vuonna 1941 ja piti ennätystä hallussaan vuosia. Palenius kilpaili myös pituushypyssä.[1]
Palenius vaihtoi juoksusta suunnistukseen 1940-luvun lopulla. Vuoden 1949 suunnistuksen SM-kisoissa hän sijoittui seitsemänneksi. Vuonna 1954 hän juoksi normaalimatkalla kultaa[2]. Palenius voitti viestisuunnistuksen SM-hopeaa vuosina 1954 ja 1956. Vuonna 1949 hän sijoittui pohjoismaisessa nelimaaottelussa kolmanneksi.[1] Jukolan Venlojen juoksussa vuonna 1951 hän oli toinen[3].
Palenius oli monipuolinen urheilija harrastaen myös hiihtoa, voimistelua ja jalkapalloa. Seuratasolla hän edusti Tapanilan Erää.[1]