Kestävyysjuoksu
Nykymaailmassa Kestävyysjuoksu on tärkeä rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa kyseessä työpaikka, sosiaalinen, kulttuurinen tai politiikka, Kestävyysjuoksu:stä on tullut keskeinen elementti, joka vaikuttaa ihmisten vuorovaikutukseen toistensa ja ympäristönsä kanssa. Vuosien varrella Kestävyysjuoksu on noussut yhä tärkeämmäksi, ja se on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja tutkimusta eri tietämyksen aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Kestävyysjuoksu:n merkitystä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Kestävyysjuoksu on pitkien matkojen juoksemista. Yleisurheilun kestävyysjuoksumatkat ovat yli 3 000 metrin juoksulajit. Kestävyysjuoksu mittaa erityisesti aerobista kuntoa.
Kestävyysjuoksumatkat
Yleisurheilun arvokisoissa juostavia kestävyysjuoksumatkoja ovat 5 000 ja 10 000 metriä, jotka juostaan urheilukentän juoksuradalla. Maraton on 42 195 metrin mittainen, kadulla juostava kilpailu. Lisäksi arvokisaohjelmassa on 3000 metrin estejuoksu.
Lisäksi erinäisissä muissa kilpailuissa juostaan muun muassa 3 000 metrin juoksuja ilman esteitä. Harvinaisempia juoksuradalla käytäviä lajeja ovat 20, 25 ja 30 kilometrin kilpailut ja tunnin juoksu. Radalla tai muussa ympäristössä juostavia, maratonia pitempiä matkoja kutsutaan yleisesti nimellä ultrajuoksu. Maastossa juostuja pitkänmatkan kilpailuja kutsutaan maastojuoksuksi.
Varhaisimmissa olympiakilpailuissa juostiin lisäksi myös joukkuejuoksuja, joissa maiden paremmuus määräytyi juoksijoiden yhteenlaskettujen sijalukujen perusteella[1]. Myös maastojuoksu kuului varhaisimpien olympiakilpailujen ohjelmaan.
Vaatimukset
Kestävyysjuoksu kysyy paitsi kestävyyttä, myös aerobista suorituskykyä. Sydämen on pumpattava verta elimistössä mahdollisimman tehokkaasti, jotta väsyneet lihakset saavat happea. Kestävyysjuoksijat ovat usein hoikkia ja kevytrakenteisia, sillä lajissa ei tarvita voimaa kuten pikajuoksussa. Kestävyysjuoksukilpailussa taktisella ajattelulla on merkitystä: kilpailijoiden täytyy osata jakaa vauhtinsa oikein, jotta voimat riittävät loppuun asti, ja heidän täytyy tietää, milloin jättäytyä taaemmas ja milloin kiristää vauhtia.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ PAAVO NURMEN OLYMPIAJUOKSUT urheilumuseo.fi. Arkistoitu 11.3.2016. Viitattu 10.3.2016.
- ↑ Suuri urheilulajikirja: säännöt, tekniikka & taktiikka, s. 56–57. (alkuteos: The Sports Book, 2015) Karisto, 2016. ISBN 978-951-23-6001-7
Aiheesta muualla
