Keuhkoveritulppa

Nykymaailmassa Keuhkoveritulppa on tärkeä aihe, joka kiinnostaa hyvin monenlaista yleisöä. Olipa kyseessä Keuhkoveritulppa politiikassa, tekniikassa, kulttuurissa tai millä tahansa muulla alalla, sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Keuhkoveritulppa:een, analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Monipuolisesti tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja asiantuntijalausuntoja tarjotaksemme kattavan näkökulman Keuhkoveritulppa:stä ja sen merkityksestä nykyään.

Keuhkoveritulppa eli keuhkoembolia (embolia arteriae pulmonalis) tarkoittaa veren mukana tulleen verihyytymän (embolian) aiheuttamaa keuhkovaltimon tai sen haaran tukkeutumista. Keuhkoveritulppa on aina hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa.[1]

Tavallisesti hyytymä on saanut alkunsa alaruumiin laskimoista, mutta se saattaa harvoin olla lähtöisin myös muista laskimoista tai sydämestä. Veritulpan tukkiessa koko valtimon seuraa välittömästi kuolema. Pienemmästä keuhkovaltimon haaran tukkeumasta aiheutuu keuhkoinfarkti, joka oireilee hengenahdistuksena, äkillisenä rintakipuna ja (verisenä) yskänä.

Keuhkoveritulpan riski kasvaa iän myötä. Kaksi kolmesta keuhkoveritulpasta todetaan yli 65-vuotiailla ja vain yksi kymmenestä alle 25-vuotiailla.[1] Erityisen suuri keuhkoveritulpan vaara on leikkauksista toivuttaessa ja lapsivuoteella. Keuhkoveritulpan syntymistä voidaan pyrkiä ehkäisemään potilaan saattamiselle pian jaloittelemaan, mikä aiheuttaa verenkierron vilkastumista ja tätä myötä vähentää verenhyytymisriskiä. Keuhkoveritulppaa hoidetaan hyytymistä aiheuttavia kalsiumioneja sitovilla antikoagulanteilla.

Lähteet

  • ”Keuhkoveritulppa”, Otavan Iso Fokus, 3. osa, s. 1788–1789. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1975. ISBN 951-1-00051-9

Viitteet

  1. a b Mustajoki, Pertti: Keuhkoveritulppa (keuhkoembolia) Terveyskirjasto.fi. 4.11.2013. Duodecim. Viitattu 14.4.2014.