Khawr al-Udayd

Tässä artikkelissa tutkimme Khawr al-Udayd:tä perusteellisesti, analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Khawr al-Udayd:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämämme monissa eri osissa sen alkuperästä ajan myötä tapahtuvaan kehitykseen. Tutkimusten ja analyysien avulla tutkimme Khawr al-Udayd:n eri puolia ja sitä, kuinka se on vaikuttanut ja vaikuttanut tapaamme, jolla suhtaudumme, työskentelemme ja elämme. Lisäksi tarkastelemme Khawr al-Udayd:n tulevaisuuden vaikutuksia ja sitä, kuinka se edelleen muokkaa jatkuvasti muuttuvaa maailmaamme. Tämä artikkeli tarjoaa syvällisen käsityksen Khawr al-Udayd:stä ja sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.

Hiekkadyynejä Khawr al-Udaydin rannalla

Khawr al-Udayd tai Khor al-Adaid (arab. خور العديد‎) on Qatarin kaakkoiskulmassa oleva lahti, jonka yhdistää mereen kapea mutta syvä salmi. Lahden rantaviiva on hyvin mutkikas, ja se noin noin pohjois-eteläsuunnassa noin 15 kilometriä ja itä-länsisuunnassa noin 12 kilometriä pitkä.[1]

Khawr al-Udaydin pohjoisosa on kansainvälisesti tärkeä lintualue, ja siellä pesii sääksiä ja räyskiä. Talvisin lahdella on muun muassa huomattavasti flamingoja sekä merkittäviä määriä muun muassa merimetsoja, arabianmerimetsoja, lokkeja ja tiiroja.[2]

Khawr al-Udaydin vesiltä löydettiin vuoden 2005 tutkimuksissa 23 kalalajia. Sieltä on tavattu myös yhdeksää merikäärmelajia sekä liemikilpikonnaa ja karettikilpikonnaa. Khawr al-Udaydista ja sen lähivesiltä on tavattu intiankyttyrädelfiiniä, pullokuonodelfiiniä, rosopyöriäistä ja tropiikinvalasta. Dugongipopulaatio alueella on merkittävä huomattavien meriruohoniittyjen ansiosta.[3]

Lähteet

  1. Khor Al-Adaid natural reserve UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 30.3.2024. (englanniksi)
  2. Khor al-Udeid BirdLife International. Viitattu 30.3.2024. (englanniksi)
  3. Fareed Krupp & Benno Boer & Barry A. Sloane: Khor Al-Adaid Nature Reserve Qatar’s globally unique Inland Sea. World Heritage Review, 2014, nro 72. Paris, France: UNESCO. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 30.3.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla