Khrysaor

Nykymaailmassa Khrysaor on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Khrysaor:stä on tullut monien eri alojen ihmisten kiinnostava kysymys. Henkilökohtaisella, ammatillisella, poliittisella tai kulttuurisella tasolla Khrysaor on synnyttänyt keskustelua ja keskustelua ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Khrysaor:n aihetta analysoimalla sen eri puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme, miten Khrysaor on kehittynyt ajan myötä ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia se tuo tulevaisuudessa.

Khrysaor (m.kreik. Χρυσάωρ, Khrysaôr, "kultainen miekka") oli kreikkalaisessa mytologiassa usein jättiläiseksi kuvattu Poseidonin ja Medusan poika, joka ponnahti esiin yhdessä Pegasoksen kanssa syntyneestä haavasta, kun Perseus katkaisi Medusan kaulan[1]. Hän sai alkunsa Poseidonin raiskattua Medusan, joka tällöin oli vielä kaunis neito, Pallas Athenen temppelissä, minkä seurauksena temppelinsä häpäisemisestä raivostunut Pallas Athene muutti Medusan käärmehiuksiseksi hirviöksi[2].

Kallirrhoen, okeanidin, kanssa Khrysaor sai yhden lapsen, Geryonin, kolmipäisen jättiläisen[3]. Diodoros Sisilialainen lisäksi mainitsee, että Khrysaorin on mainittu olleen myös Iberian kuningas, ja että Geryon laidunsi karjaansa Iberian niemimaan kärjessä[4].

Lähteet

  1. Apollodoros, Kirjasto 2.4.2 (engl. käännös)
  2. Ovidius, Muodonmuutoksia iv.787– (engl. käännös)
  3. Hesiodos, Jumalten synty 270–294 (engl. käännös)
  4. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.17.1–2 (engl. käännös)