Kielletty hedelmä

Aihe Kielletty hedelmä on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Vuosien varrella Kielletty hedelmä on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion, ja se on luonut laajan kirjon mielipiteitä ja näkökulmia. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Kielletty hedelmä:llä on ollut merkittävä rooli useilla aloilla ja se on vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kielletty hedelmä:n historiaa, vaikutuksia ja tulevia vaikutuksia ja tarjoamme kattavan ja oivaltavan katsauksen tähän ratkaisevaan aiheeseen.

Tämä artikkeli käsittelee Raamatussa mainittua kiellettyä hedelmää. Nimityksen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Jan Brueghel ja Peter Paul Rubens, Aatamilta ja Eevalta syömässä Hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä.

Kielletyksi hedelmäksi kutsutaan Raamatun ensimmäisessä Mooseksen kirjassa esiintyvän Hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä. Jumala kielsi kuoleman uhalla Aatamilta ja Eevalta niiden syömisen.[1] Käärmeen väitettyä Eevalle, että hedelmien syöminen ei johtaisikaan kuolemaan vaan hyvän ja pahan tietämiseen, he söivät niitä kuitenkin. Rangaistuksena Jumala karkotti heidät Eedenin puutarhasta.[2] Tapahtumaa kutsutaan syntiinlankeemukseksi, ja siihen liittyy myös perisynnin käsite.

Kielletty hedelmä kuvataan usein omenana, vaikka Raamattu ei erittele sen lajia.

Kielletyllä hedelmällä tarkoitetaan vertauskuvallisesti jotain kiellettyä mutta samalla hyvin houkuttelevaa; luvatonta nautintoa tai mielitekoa.[3]

Lähteet

  1. ↑ 1. Moos. 2:16–17
  2. ↑ 1. Moos. 3:1–24
  3. ↑ Nykysuomen sanakirja, 1. osa (A–K), s. 394, hakusana hedelmä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09105-7