Kiillemustesieni

Nykymaailmassa Kiillemustesieni:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaiken ikäisille ja eri elämänaloille. Olipa kyseessä kulttuuriilmiö, tärkeä tapahtuma, vaikutusvaltainen persoonallisuus tai ajankohtainen aihe, Kiillemustesieni on vanginnut yhteiskunnan huomion. Kun jatkamme Kiillemustesieni:n tutkimista ja keskustelua siitä, on tärkeää ymmärtää sen vaikutus elämäämme ja ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa analysoimme useita olennaisia ​​näkökohtia Kiillemustesieni:stä ja sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan.

Kiillemustesieni
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Agaricales
Heimo: Psathyrellaceae
Suku: Hapramustesienet Coprinellus
Laji: micaceus
Kaksiosainen nimi

Coprinellus micaceus
(Bull.) Vilgalys Hopple & Jacq. Johnson[1]

Katso myös

  Kiillemustesieni Commonsissa

Kiillemustesieni (Coprinellus micaceus, syn. Coprinus micaceus)[1] on suurina ryhminä kasvava mustesienilaji. Se kasvaa lehtimetsissä, puistoissa ja pihoilla useimmiten lahokantojen läheisyydessä tai lahopuulla. Lakin läpimitta vaihtelee kahdesta neljän senttimetriin. Se on punaruskean keltainen ja kostealla tummempi kuin kuivalla säällä. Myöhemmin se laakenee, ja kostealla "musteeksi" muuttuva, kuivalla säällä ei niinkään, vain itiöistä mustuva. Jalka on valkea, paksuus vaihtelee kolmesta viiteen millimetriin, korkeus viidestä kymmeneen senttimetriin. Suojusta on kuvattu ikään kuin sokeroiduksi kiillejyväksin. Laji on Suomessa yleinen. Lajia ei suositella nautittavaksi ravintona.[2][3][4][5]

Lähteet

  1. ↑ a b Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 26.10.2008
  2. ↑ Kytövuori et al.: Helttasienten ja tattien ekologiataulukko (s.255 kohta Coprinus micaceus) Ympäristökeskus.
  3. ↑ Antti Nyman: ”Mustesienet”, Suurieniopas, s. 144,146. Helsinki: Suomen sieniseura, 1976. ISBN 951-95362-0-5
  4. ↑ С.Ю.Афонькин: Грибы России – Европейской части, Сибири и Дальнего Востока, s. 87. Vilna: Bestiary, 2013. ISBN 978-609-456-104-7
  5. ↑ Jan Vesterholt: ”Coprinellus”, Funga Nordica, s. 560. Copenhagen: Nordsvamp, 2004. ISBN 978-87-983961-3-0 (englanniksi)