Kikimora

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Kikimora:n aihetta ja sitä, miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Kikimora on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja ja kiistoja sen merkityksestä ja seurauksista. Ajan mittaan Kikimora on osoittanut vaikutusvaltansa niinkin erilaisilla aloilla kuin talous, politiikka, kulttuuri ja teknologia, ja sen läsnäolo on edelleen liikkeellepaneva voima, joka muokkaa historian ja inhimillisen kehityksen kulkua. Tämän analyysin avulla löydämme useita näkökohtia, jotka ilmaisevat Kikimora-ilmiön ja sen merkityksen nykyään.

Tämä artikkeli käsittelee slaavilaista henkeä, sitä ei tule sekoittaa kreikkalaiseen Khimaira-hirviöön.
Ivan Bilibinin Kikimora

Kikimora (ven. кикимора, шишимора, Kikimora, Šišimora) on slaavilaisen kansanperinteen tavallisesti naispuolisena pidetty paha henki. Se on kotihenki, jonka sanotaan joskus olevan naimisissa kotihaltija domovoin kanssa.

Kikimora asuu yleensä uunin takana tai kellarissa. Se huolehtii kanoista ja auttaa muissakin kodin askareissa, mikäli talo on hyvin hoidettu. Muussa tapauksessa se kiusaa ihmisiä kutittamalla ja viheltämällä öisin. Kikimora ilmestyy yöllä kehräämään: henkilön, joka näkee Kikimoran kehräämässä, sanotaan kuolevan. Sen sanotaan joskus näyttävän tavalliselta naiselta, jolla on hiukset levällään (slaavilaiset naiset pitivät päänsä peitettyinä). Toisinaan Kikimora kuvataan linnun kaltaiseksi olennoksi, jolla on kanan jalat ja nokka, mutta kuitenkin siipien sijasta käsivarret. Kikimora voi elää myös suolla tai metsässä. Silloin se näyttää pieneltä kyttyräselkäiseltä eukolta likaisessa puvussa.

Kikimoran nimestä on esitetty spekulaatio, jonka mukaan se olisi yhteydessä indoeurooppalaisten kielten painajaista tarkoittavaan sanaan (ransk. cauchemar, engl. nightmare). Toiset otaksumat liittävät Kikimoran kolmeen kreikkalaiseen kohtalottareen, moiraan, tai slaavilaisen mytologian jumalattariin Mokošiin ja Moranaan.