Kilpineito
Nykymaailmassa Kilpineito on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Kilpineito, joka tunnetaan vaikutuksestaan yhteiskunnan eri osa-alueisiin, on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Sen vaikutus ulottuu muun muassa talouteen, politiikkaan, teknologiaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Koska Kilpineito on edelleen analyysin ja keskustelun aihe, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset nyt ja tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kilpineito:n merkitystä ja laajuutta sekä sen mahdollisia vaikutuksia yhteiskuntaan.
Kilpineito tai aseneito (islanniksi skjaldmær) on islantilaisissa saagoissa esiintyvä naimaton nuori nainen, joka osallistui taisteluihin.[1] Tunnetuimpia heistä olivat Hervör Hervörin saagassa ja Brynhildr Völsungain saagassa.
Muutamat antiikin ja keskiajan historioitsijat kertovat, että pohjoisten kansojen joukkoihin olisi todellisuudessakin kuulunut naissotureita. Saxo Grammaticus mainitsee, että Tanskan puolen joukkoihin olisi kuulunut kolmesataa naispuolista taistelijaa Bråvallan taistelussa. Antiikin historioitsijoiden mukaan myös kimbrien, markomannien ja goottien armeijoissa olisi sotinut naisia[1]. On kuitenkin epäselvää, onko näiden kertomusten taustalla todellisia tapahtumia vai vain myyttejä.