Kirgisian vallankaappaus 2010

Tässä artikkelissa tutkimme Kirgisian vallankaappaus 2010:n aihetta yksityiskohtaisesti ja käsittelemme sen eri puolia ja näkökulmia kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Kirgisian vallankaappaus 2010 on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on herättänyt laajaa keskustelua ja kiinnostusta useilla eri aloilla. Seuraavilla riveillä analysoimme Kirgisian vallankaappaus 2010:n historiallista taustaa, sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan sekä sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Syvennymme sen syvimpiin puoliin tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Kirgisian vallankaappaus 2010:stä, jonka avulla lukijamme voivat saada paremman ymmärryksen ja näkökulman tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Biškekin pahoin palanut syyttäjänvirasto huhtikuussa 2010

Kirgisian vallankaappaus 2010 on tapahtumasarja, jonka juuret juontuvat ainakin Neuvostoliiton hajoamisen aikaisista tapahtumista. Kirgisia itsenäistyi 1991, mutta jäi osaksi IVYä. Vallan vakiintuminen on ollut sen jälkeen ongelmallista ja Venäjän tukikohdan lisäksi maahan on perustettu Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Ensimmäinen presidentti oli tiedeakatemian johtaja Askar Akajev, jota ryhdyttiin syyttämään itsevaltaisuudesta ja korruptiosta. Akajevin presidenttikausi päättyi tulppaanivallankumoukseen 2005. Presidentiksi tuli vaaleilla yli 88 prosentin kannatuksella Kurmanbek Bakijev ja monipuoluevaalit käytiin vuonna 2007.

Maassa alkoi esiintyä lisääntyvää tyytymättömyyttä uuttakin johtoa kohtaan. Huhtikuun 7. päivänä 2010 ilmoitettiin, että maan sisäministeri Moldomusa Kongantijev olisi saanut surmansa yhteenotoissa Talasin kaupungissa,[1] mutta nykyinen hallinto kiistää kuoleman. [2]Presidentti Bakijev pakeni Biškekistä mahdollisesti tukialueelleen Žalal-Abadiin. [3] Valtaa pääkaupungissa ryhtyi pitämään Roza Otunbajevan väliaikaishallitus. Otunbajeva on sosiaalidemokraatti ja ilmoittaa pyrkivänsä demokraattiseen hallintoon.[4] Maassa tukikohtiaan pitävät Venäjä ja Yhdysvallat ovat tapahtumista virallisesti syrjässä, mutta Venäjä on tunnustanut väliaikaishallituksen.[5] Myös Yhdysvallat on ilmoittanut diplomaattinsa välityksellä tukevansa Otunbajevan väliaikaishallintoa.[6] Väliaikaishallitus ilmoittaa, että valtion kassa on ryöstetty[7]

Presidentti Bakijev on luvannut erota virastaan, jos hänen turvallisuutensa taataan[8], mutta Otunbajeva vaatii häntä oikeuden eteen väkivallantekojen vuoksi.[6]. Väliaikaishallinnon turvallisuuspäällikkö Kenešbek Duišebajev on luvannut taata turvallisuuden. Bakijev päätti kuitenkin paeta Kazakstaniin, jossa arvelee kykenevänsä neuvottelemaan maan tulevaisuudesta.[9] Hänen ilmoitettiin jo eronneen virastaan, mutta siirryttyään Valko-Venäjälle, jonka presidentti Aljaksandr Lukašenka tarjoaa hänelle suojelua, hän ilmoitti olevansa edelleen maansa laillinen johtaja.[10] Eräiden lähteiden mukaan Hän ei aio palata valtaan.[11] Bakijevin syytesuoja on kuitenkin purettu ja hänen luovuttamistaan Kirgisiaan vaaditaan vastaamaan vallankaappauksen yhteydessä tapahtuneiden arviolta 85 ihmisen joukkosurmasta.[12]

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on ilmoittanut pelkäävänsä levottomuuksien jäävän pitkäaikaisiksi ja ennakoi maan jakautumista pohjoiseen ja etelään.[13] Eteläosan Oš on kansainvälisen huumekaupan solmukohtia.[14]

Lähteet

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirgisian vallankaappaus 2010.