Kirjakäärö
Seuraavassa artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kirjakäärö:n aihetta ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueille. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen analysoimme sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä ammatti- ja koulutusaloilla. Tarkastellaan kriittisesti ja pohdiskelevasti Kirjakäärö:een liittyviä eri näkökohtia sen seurauksista sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Sukeltaamme tähän aiheeseen haastattelujen, tutkimuksen ja konkreettisten esimerkkien avulla ymmärtääksemme sen merkityksen ja mahdolliset seuraukset. Liity meihin tälle Kirjakäärö:n löytö- ja tiedustelumatkalle!
Kirjakäärö on rullalle kääritty teksti. Se oli aina 300-luvulle asti yleisin tapa kirjoittaa kirjoituksia, kunnes koodeksi eli kirjamuoto korvasi sen. Kirjakäärön materiaaleina käytettiin aluksi papyrusta ja myöhemmin pergamenttia sekä paperia, jotka oli yleensä rullattu toisesta tai molemmista päistä sauvan tai tikun ympärille.[1]
Vaikka kirjakäärön materiaali on yhtenäinen, se saattaa koostua useasta reunoistaan yhteen liimatusta sivusta. Sivuille on kirjoitettu tekstiä yleensä palstoihin, joiden molemmat reunat on tasattu. Kirjakääröä luetaan sivu kerrallaan rullaamalla sitä auki toisesta suunnasta ja rullaamalla kääröä kiinni toisesta suunnasta. Kuten nykyajan kirjoissakin, joissakin kielissä teksti etenee käärössä oikealta vasemmalle ja joissakin kielissä vasemmalta oikealle.[2]
Kirjakääröt korvanneet koodeksit yleistyivät suhteellisen nopeasti. Ensimmäiset koodeksit kirjoitettiin ensimmäisellä vuosisadalla, ja ne yleistyivät Euroopassa ja Euroopan lähialueilla kristinuskon levitessä. Egyptin arkeologisista löydöistä tiedetään, että 400-luvulla koodekseja oli käytössä jo 10-kertainen määrä kirjakääröihin nähden. Viimeistään 500-luvulla kirjakääröjen käyttö oli jo lähes kokonaan loppunut.[2] Kirjakääröjä käytetään kuitenkin yhä joissakin yhteyksissä. Esimerkiksi juutalaisten Sefer Tora, eli toorakäärö, kirjoitetaan perinteen mukaan edelleen eläimennahasta tehdylle kirjakäärölle. [3]
Lähteet
- ↑ Valentine, Patrick: A Social History of Books and Libraries from Cuneiform to Bytes, s. 16. Scarecrow Press, 2012. ISBN 0810885719 (englanniksi)
- ↑ a b Andrews, Edward: THE TEXT OF THE NEW TESTAMENT: A Beginner's Guide to New Testament Textual Criticism, , s. 10-12. Christian Publishing House, 2016. ISBN 9781945757013 (englanniksi)
- ↑ Scharfstein, Sol: Torah and Commentary: The Five Books of Moses : Translation, Rabbinic and Contemporary Commentary, s. 28. Määritä julkaisija! ISBN 9781602800205 (englanniksi)
