Kitinen

Tässä artikkelissa tutkimme Kitinen:n vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Teknologiavaikutuksestaan ​​yhteiskunnalliseen rooliin Kitinen:stä on tullut yhä tärkeämpi aihe nykymaailmassa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, kuinka Kitinen on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa, sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Tämän artikkelin alkuperästä nykyhetkeen asti se pyrkii valaisemaan Kitinen:n ratkaisevaa roolia jokapäiväisessä elämässämme ja kuinka sen vaikutus muokkaa nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme.

Kitinen
Joki Pelkosenniemen kirkolta pohjoiseen.
Joki Pelkosenniemen kirkolta pohjoiseen.
Alkulähde Kitinlatvavuoma, Kittilä
Laskupaikka Kemijoki, Pelkosenniemi
Maat Suomi
Pituus 235 km
Kartta
Kitinen

Kitinen on Suomen neljänneksi suurin joki ja Kemijoen 235 kilometriä pitkä sivujoki Kittilän, Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien alueella Suomen Lapissa.[1][2] Sen varrella on kaikkiaan seitsemän vesivoimalaitosta ja useita tekojärviä, suurimpana Porttipahdan tekojärvi yläjuoksulla. Kitisen sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki.

Kitisen voimalaitokset

Järjestyksessä alajuoksulta lähtien:

Nimi Teho MW Kunta Yhtiö
Kokkosniva 25 Pelkosenniemi Kemijoki Oy
Kurkiaska 27 Sodankylä Kemijoki Oy
Kelukoski 9,8 Sodankylä Kemijoki Oy
Matarakoski 11 Sodankylä Kemijoki Oy
Vajukoski 21 Sodankylä Kemijoki Oy
Kurittukoski 15 Sodankylä Kemijoki Oy
Porttipahta 35 Sodankylä Kemijoki Oy

Lähteet

  1. ↑ Aija Degerman: Kelujärvi–Rajala yleiskaava: Luontoselvitys (sivu 8) 27.9.2006. Air-ix Ympäristö oy / Sodankylän kaupunki. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 25.5.2011.
  2. ↑ Värriötunturit ja Kemin lähteet Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema. Viitattu 25.5.2011.

Aiheesta muualla