Nykyään Kitukränn:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yleisölle. Vuosien ajan Kitukränn on herättänyt keskustelua, tutkimusta ja pohdiskelua eri aloilla, mukaan lukien politiikka, yhteiskunta, kulttuuri ja tiede. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on jättänyt jälkensä historiaan ja merkitsee ennen ja jälkeen tapaa, jolla suhtaudumme jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kitukränn:n merkitystä ja merkitystä analysoimalla sen vaikutusta todellisuutemme eri puoliin ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Kitukränn on Vanhassa Raumassa sijaitseva Suomen kapein katu.[1] Kuninkaankadun ja Kauppakadun yhdistävä kuja on mitattu vain 213 cm leveäksi.[2] Rauman Kilta päätyi mittauksessaan lukuun 263,4 senttimetriä.[3] Pituutta sillä on noin 60 metriä. Moottoriajoneuvolla ajo on Kitukrännillä kielletty, mutta kerran vuodessa raumalaisilla autoharrastajilla on lupa ajaa kadulle mahtuvilla autoilla sen läpi.[4]
Katu esiintyy ensimmäisen kerran kartoissa vuonna 1784, jolloin se on merkitty Daniel Gadolinin 1756 piirtämän kartan kopioon.[5] Kitukränn on kuitenkin todennäköisesti vielä tätäkin vanhempi.
Kadun nimen jälkiosa tulee ruotsin kielen kujaa merkitsevästä sanasta ”gränd”. Etuosa tulee todennäköisesti ”kituliaasta” tai ”kitukasvuisesta”.[6]