Kivitavara

Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Kivitavara, koska se on näkökohta, josta on tullut erittäin tärkeä viime aikoina. Eri näkökulmista Kivitavara on vaikuttanut yhteiskuntaan ja synnyttänyt keskustelua eri alueilla. Siksi on olennaista tutkia yksityiskohtaisesti Kivitavara:n vaikutukset ja seuraukset sekä analysoida mahdollisia ratkaisuja tai vaihtoehtoja. Lisäksi käsittelemme alan asiantuntijoiden erilaisia ​​mielipiteitä, jotka tuovat esiin olennaisia ​​näkökohtia, jotka auttavat ymmärtämään paremmin Kivitavara:n merkitystä nykyisessä todellisuudessamme.

Kivitavarasta tehty ruukku, jonka yläosa on lasitettu.

Kivitavara on keramiikkalaatu. Se on posliinin ja fajanssin välimuoto, mutta kumpaakin kovempaa ja tiiviimpää.[1]

Valmistus

Kivitavaran raaka-aineita ovat savi, maasälpä, kvartsihiekka ja piikivi.[1] Kivitavara poltetaan 1200-1300 °C kuumuudessa, jolloin se sintrautuu tiiviiksi. Kivitavaraan jää enemmän reagoimatonta lähtöainetta ja siinä on vähemmän lasimaista ainetta kuin posliinissa, joten se on läpikuultamatonta.[2]

Kivitavara on vettä läpäisemätöntä, ja sitä käytetään sekä sellaisenaan että lasitettuna. Suolalasitusta on käytetty usein kivitavarassa.[3]

Historia

Kivitavaraa on valmistettu Aasiassa jo esihistoriallisina aikoina, esim. Indus-kulttuurin parissa. Keskiaikaisessa Kiinassa ja Japanissa se oli erittäin suosittua ja yleistä.[4]

Euroopassa kivitavaran valmistus alkoi myöhemmin, johtuen sopivan saven harvinaisuudesta ja heikommista polttouuneista; kivitavaraa valmistettiin ensiksi Saksassa Reinin laaksossa 1300-luvulla, mutta se saavutti huippunsa 1500-1600-luvuilla suolalasituksen kehittymisen myötä.[5] Englannissa kivitavaran tuotanto alkoi 1600-luvulla, ja sikäläiset valmistajat, kuten Josiah Wedgwood, hallitsivat kivitavaran tuotantoa 1700- ja 1800-luvulla.

Suomessa Arabia valmisti kivitavarasta astioita etenkin 1960-1980-luvuilla. Niitä suunnitelivat mm. Anja Winquist ja Ulla Procopé.[1]

Kuvia

  • Ruukku Kashmirista, n. 2700 eaa.
    Ruukku Kashmirista, n. 2700 eaa.
  • Song-dynastian aikainen kiinalainen teemalja
    Song-dynastian aikainen kiinalainen teemalja
  • Kiinalainen teepannu Qing-dynastian ajalta, n. 1765-1835
    Kiinalainen teepannu Qing-dynastian ajalta, n. 1765-1835
  • Saksalainen Bartmannkrug ("partamiesruukku"), Kölnistä, n. 1525-1550
    Saksalainen Bartmannkrug ("partamiesruukku"), Kölnistä, n. 1525-1550
  • Englantilainen teepannu, luultavasti 1700-luvun alusta.
    Englantilainen teepannu, luultavasti 1700-luvun alusta.
  • Wedgdwoodin tehtaan valmistama "jasperware"-tyylinen suola-astia, n. 1780-1785.
    Wedgdwoodin tehtaan valmistama "jasperware"-tyylinen suola-astia, n. 1780-1785.

Lähteet

  1. ↑ a b c Miikka Jaala: Arabian kivitavara - unohdettu aarre vintageunelmia.fi. Viitattu 16.8.2021. (suomeksi)
  2. ↑ Kivitavarasavet kerasil.fi. Viitattu 16.8.2021. (suomeksi)
  3. ↑ Keramiikan terminologiaa astiataivas.fi. Viitattu 16.8.2021. (suomeksi)
  4. ↑ Stoneware Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.8.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Pamela Crabtree (toim.): Routledge Encyclopedias of the Middle Ages, s. 326-327. Routledge, 2013. ISBN 113558298X Teoksen verkkoversio. (englanniksi)