Klassikko

Tässä artikkelissa tutkimmeKlassikko_, aihetta, joka on vanginnut monien ihmisten huomion ja juonittelun ajan mittaan. _Var1_ on aihe, joka on herättänyt keskustelua, kiistoja ja ihailua eri aloilla tieteestä taiteeseen, politiikan ja historian kautta. Tämän kirjoituksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Klassikko_:n vaikutuksia ja merkitystä sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja maailmaan yleensä. Uppoudumme sen olemukseen, sen kehitykseen vuosien varrella ja tämän aiheen ympärillä oleviin erilaisiin näkökulmiin. Valmistaudu astumaan Klassikko_:n löytöjen ja pohdiskelujen maailmaan.

Tämä artikkeli käsittelee taiteen ja tieteen käsitettä. Katso täsmennyssivu sanan muista merkityksistä.

Klassikko on teos, joka pysyy ajankohtaisena ja tärkeänä vuodesta toiseen eri puolilla maailmaa. Siinä on kaikille ihmisille yhteistä ja tärkeää sanottavaa. Klassikossa käsitellään suuria kysymyksiä siten, että se herättää tunteita ja ajatuksia. Se on myös monitulkintainen, jolloin se antaa eri-ikäisille lukijoille erilaista ajateltavaa.[1] Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. Silti teoksen nouseminen klassikoksi voi joskus tapahtua nopeastikin.

Klassikkoteoksessa tiivistyy kulttuurin joitakin olennaisia piirteitä. Se kantaa mukanaan asenteita, arvostuksia ja maailmankatsomuksellisia periaatteita, ja sillä on usein kielellinen vaikutus: ihmiset muistavat sen sisällön niin että voivat siteerata sitä sekä juhlavissa että leikillisissä tarkoituksissa.

Klassikoksi voi nousta myös vaikeasti avautuva, pienen yleisön teos kuten Volter Kilven Alastalon salissa. [1]

Lähteet

  1. ↑ a b Mikä tekee klassikosta klassikon? Suvi Annola. Helmet 4.1.2017. Viitattu 17.10.2020.

Aiheesta muualla