Seuraavassa artikkelissa perehdymme Klaus Hagström:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Klaus Hagström on herättänyt suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta eri alueilla joko historiallisen merkityksensä, nyky-yhteiskunnan vaikutuksensa tai kulttuurin vaikutuksensa vuoksi. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme Klaus Hagström:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen tulevaisuuden ennustetta, jotta voimme paremmin ymmärtää Klaus Hagström:n relevanssia ja merkitystä nykymaailmassa.
Klaus Hagström | |
---|---|
![]() KIF:n kevään 1939 mestarijoukkue. Kuvassa takana toinen oikealta hyökkääjä Klaus Hagström. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1. toukokuuta 1918 Helsinki |
Kuollut | 8. elokuuta 2006 (88 vuotta) Saltsjöbaden, Ruotsi |
Kansalaisuus |
![]() |
Jääkiekkoilija | |
Pelipaikka | hyökkääjä |
Sarja | SM-sarja |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1934–1946 |
Seurat |
HSK (1934-36) KIF (1936-46) |
|
Klaus Gustaf Hagstrom (1. toukokuuta 1918 Helsinki – 8. elokuuta 2006 Saltsjöbaden, Ruotsi[1]) oli suomalainen jääkiekkoilija. Hän pelasi uransa alussa helsinkiläisessä HSK:ssa kolme kautta ja sen jälkeen KIF:ssä yhdeksän kautta. Kaikkiaan hän pelasi 54 pääsarjaottelua ja teki niissä 9 maalia.[2]
Urallaan Hagström saavutti kuusi SM-mitalia, joista neljä kultaa eli ensin (1934 HSK:n riveissä sekä sen jälkeen 1939, 1941 ja 1943) KIF:n riveissä[3], hopean (1937) ja pronssin 1935 HSK:n riveissä ja (1938) KIF:n riveissä.[2]
Hänet valittiin Suomen jääkiekkomaajoukkueeseen Sveitsin vuoden 1939 MM-kisoihin, missä hän pelasi kaikissa Suomen otteluissa eli kaikkiaan viisi maaottelua.[2] Kaikkiaan Hagström pelasi 10 maaottelua ja teki niissä kolme maalia.[4]