Klementia Unkarilainen

Tässä artikkelissa tutkimme historiaan lähtemättömän jäljen jättäneen Klementia Unkarilainen:n kiehtovaa elämää ja työtä. Klementia Unkarilainen on ollut ihailun, tutkimuksen ja kiistan kohteena vaatimattomasta alustastaan ​​sen pysyvään vaikutukseen nykymaailmassa. Näillä sivuilla syvennymme hänen perintöönsä, tutkimme hänen vaikutusvaltaansa eri aloilla, hänen rooliaan historian tärkeillä hetkillä ja opetuksia, joita voimme oppia hänen kokemuksestaan. Valmistaudu jännittävälle matkalle Klementia Unkarilainen:n elämän ja panoksen läpi ja selvitä, miksi hänen tarinansa resonoi edelleen sydämessämme ja mielessämme.

Klementia Unkarilainen
Ranskan ja Navarran kuningatar
Valtakausi 1315–1316
Syntynyt Clémence de Anjou
1293
Napoli, Italia
Kuollut 1328 (ikä 34–35)
Pariisi, Ranska
Hautapaikka Saint-Denis’n basilika
Puoliso Ludvig X
Lapset Juhana I
Suku Kapetingit
Isä Kaarle Martel
Äiti Klementia von Habsburg
Uskonto roomalaiskatolisuus

Klementia Unkarilainen (ransk. Clémence d'Anjou) (1293–1328) oli Ranskan ja Navarran kuningatar Ludvig X:n puolisona.[1]

Suku

Klementian isä oli Anjoun kreivi ja Unkarin kruununtavoittelija Kaarle Martel (1271–1295), joka oli Napolin kuningas Kaarle II:n ja Unkarin prinsessa Marian poika. Marian isä oli Unkarin kuningas Tapani V ja äiti Elisabet (unk. Erzsébet), joka oli kumaanien paimentolaiskansan ruhtinaan tytär. Isoäitinsä Marian kautta Klementia siis kuului Unkarin Árpad-kuningassukuun (jonka mieslinja sammui Unkarissa 1301), ja hoviprotokollissa hänet mainittiin ”Unkarilaisena”, vaikka hän ei tiettävästi eläessään edes käynyt Unkarissa.[2]

Hänen äitinsä oli Habsburg-sukuun kuulunut Itävallan prinsessa Klementia von Habsburg (n. 1262–1293), joka oli Saksan kuningas Rudolf I:n ja Gertrude Anna von Zollern-Hohenberg-Haigerlochin tytär.

Hänellä oli kaksi sisarusta: Kaarle Robert, josta tuli Unkarin ensimmäinen Anjou-sukuinen kuningas,[3] ja Béatrice (1290–1343), joka avioitui Jean II de la Tour du Pin'in eli Jean II de Viennois'n kanssa.

Klementia jäi varhain orvoksi: hänen äitinsä kuoli synnytykseen, isä kaksi vuotta myöhemmin. Lapset kasvoivat Napolissa isoäitinsä Marian luona. Klementia oli nuorena kuulu kauneudestaan ja ylellisestä maustaan, joka herätti huomiota hurskaan ja askeettista elämää viettävän kuningataräiti Marian hovissa.[3]

Avioliitto ja jälkeläiset

Klementia sai paljon kosijoita, ja lopulta hänet valtapoliittisista syistä naitettiin Ranskan Ludvig X:lle. Klementia lähti laivalla kohti Ranskaa mukanaan runsaat myötäjäiset, mutta merellä puhkesi myrsky, aarteet upposivat laivan mukana ja Klementia saapui Ranskaan tyhjin käsin.[3]

Heinäkuussa 1315 solmittu avioliitto oli Ludvig X:n toinen. Edellinen puoliso Marguerite de Bourgogne oli suljettu luostariin aviorikoksesta syytettynä ja surmattu siellä. Ludvig itse kuoli keuhkokuumeeseen kesäkuussa 1316, Klementian jo ollessa raskaana. [3]

Ludvigin kuoleman jälkeen marraskuussa syntynyt lapsi eli vain viisi päivää.[3] Hänet tunnetaan nimellä Juhana I Postuumi (15. marraskuuta – 30. marraskuuta 1316), ja lyhyen elämänsä ajan hän oli Ranskan ja Navarran kuningas.[1]

Leskeys

Miehensä ja lapsensa kuoltua Klementia muutti Napolin kuningaskuntaan kuuluneeseen Provenceen ja palasi sieltä Pariisiin vuonna 1323 kuningas Kaarle IV kutsuttua hänet hoviinsa. Klementia kuoli vain 35-vuotiaana.[3] Hänet on haudattu Saint-Denis’n basilikaan Pariisin esikaupungissa.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b Clemence of Hungary (1293–1328) Women in World History: A Biographical Encyclopedia.. Viitattu 20.4.2023.
  2. ↑ Kristó, Gyula: Károly Róbert családja. Aetas, 2005, 20. vsk, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ a b c d e f Somos, Zsuzsanna: Magyarországi Klemencia sírszobra a Saint-Denis bazilikában (Párizs). Ősi Gyökér, 2009. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Clementia of Hungary (1923 - 1328) Basilica of St Denis - Seine-Saint-Denis, Paris off the beaten track. Viitattu 20.4.2023.