Klimavitšy

Nykymaailmassa Klimavitšy on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Syntymisestään lähtien Klimavitšy on vaikuttanut yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin perusnäkökohtiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Klimavitšy:n roolia nykyisessä kontekstissa ja analysoimme sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Eri näkökulmien ja tapaustutkimusten kautta pyrimme ymmärtämään Klimavitšy:n ulottuvuutta ja vaikutusta eri aloilla sekä sen mahdollisuuksia muuttaa maailmaa tulevaisuudessa.

Klimavitšy, Klimovitši
(Клімавічы, Климовичи)
vaakuna
vaakuna

Klimavitšy, Klimovitši

Koordinaatit: 53°36′31″N, 31°57′40″E

Valtio Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Alue Mahiljoun alue
Korkeus 195–210[1] m
Väkiluku (2010) 17 000
Aikavyöhyke UTC+3









Klimavitšy (valkoven. Клімавічы) eli Klimovitši (ven. Климовичи) on pienehkö kaupunki ja piiri Valko-Venäjän Mahiljoun maakunnan itäosissa Venäjän rajalla. Vuoden 2010 alussa Kastsjukovitšyn kaupungissa asui 17 000 ja koko piirissä 28 400 ihmistä.[2]

Maantiedettä ja liikenneyhteyksiä

Klimavitšyn piiri rajoittuu etelässä Mahiljoun alueen Hotsimskin, Kastsjukovitšyn ja Krasnapollen piireihin ja lännessä Tšerykaun ja Krytšaun piireihin. Etelässä Klimavitšy piirin raja on samalla Valko-Venäjän ja Venäjän Smolenskin alueen välinen valtakunnanraja.[3]

Piirin länsiraja seuraa jonkin matkaa Dneprin sivuhaaran, Homelia (Gomel) kohti laskevan Sož-joen uomaa; koko piiri kuuluu Sožin valuma-alueeseen.

Itäisen Valko-Venäjän rautateiden risteyskaupunki Oršasta johtaa junarata Horki-Krytšau-Klimavitšy-Kastsjukovitšy-Venäjän Brjanskin alueen Unetšaan. Klimavitšyn rautatieasema sijaitsee runsas 2 kilometriä keskustan länsipuolella. Lisäksi piirin pohjoisosien läpi kulkee rata Mahiljou-Tšavusy-Krytšau-Smolenskin alueen Roslavl. Maanteitse (kantateitä P122, P43 ja P75) pitkin maakunnan pääkaupunki Mahiljouhun on 140 kilometriä.[1][3][4]

Družba-öljyputkin sivuhaara kulkee Brjanskin alueen Unetšasta muun muassa Kastsjukovitšyn, Klimavitšyn ja Horkin piirien kautta Navapolatskiin.[1][5].

Tšernobyl ja teollisuus

Kaukokulkeumana levinneen cesium-137:n aiheuttama aktiivisuus Klimavitšyn lounaispuolella sijaitsevan Tšernobylin voimalan ympäristössä.

Erityisesti Klimavitšyn piirin kaikkein läntisin osa on kärsinyt Tšernobylin ydinvoimalakatastrofin vaikutuksista. Vuoden 1996 yhteenvetokartan mukaan kaukokulkeuman tuomat cesium-137 -pitoisuudet ylsivät yhä paikoin 555–1 480 kBq/m²:n tasoon (pysyvän eli tiukan radioaktiivisuusvalvonnan alue). Kartan mukaan piirin keski- ja itäosissa pitoisuudet olivat matalampia.

Piirin merkittävimpiä teollisuuslaitoksia ovat Klimavitšyn likööri- ja votkatislaamo sekä jauhotehdas.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b c Klimovichi Region (Klimavitšyn piiristä) Klimovichi Regional Executive Committee, Belarus. Arkistoitu 17.6.2009. Viitattu 7.12.2010. (englanniksi)
  2. ↑ по городским поселениям и районам Численность населения Могилевской области на 1 января 2010 года (тысяч человек) (rar compressed pdf) ((Valko-Venäjän) alueiden ja kaupunkien väestö 1.1.2010 (tuhatta) - Mahiljoun maakunta s. 14-15) Национальный статистический комитет Республики Беларусь, belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 7.12.2010. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Беларусь Автодорожная (Belarus Avtodorožnaja), 1:1 200 000. Квадрограф, Minsk, 2008. (venäjäksi)
  4. ↑ Map of Klimovichi (Klimavitšyn kaupunkikartta) bycity.org. Viitattu 7.12.2010. (englanniksi)
  5. ↑ Map of BPS-2 route 2009. transneft.ru. Arkistoitu 8.2.2011. Viitattu 7.12.2010. (venäjäksi)
  6. ↑ Klimovichi - Investments (Klimavitšyn talouselämästä) Klimovichi Regional Executive Committee, Belarus. Arkistoitu 17.6.2009. Viitattu 7.12.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla