Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Kloaakki:n kiehtovaan maailmaan ja tutkia sen eri puolia ja olennaisia näkökohtia, jotka tekevät siitä yleisen edun. Alkuperäistään nykypäivään Kloaakki on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on herättänyt ihmisten uteliaisuutta ja kiehtovuutta ympäri maailmaa. Näillä linjoilla uppoudumme sen historiaan, ominaisuuksiin ja kehitykseen tarkoituksenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Kloaakki:stä ja kutsua lukijaa pohtimaan ja syventämään ymmärrystään.
Kloaakki eli yhteis- tai viemärisuoli on useimpien lintu- ja matelijalajien sekä sammakkoeläinten sekä naaraiden että koiraiden peräaukon allas, jonne suoli, virtsatiet sekä sukupuolielinten tiehyet avautuvat.[1] Se siis hoitaa kummallakin sukupuolella samanaikaisesti sekä ulostamisen, virtsaamisen että parittelun tehtävät, jotka lähes kaikilla nisäkäsnaarailla ovat erilliset ja joista ulostaminen on muista erillinen lähes kaikilla nisäkäsuroksillakin. Myös haikaloilla ja muutamilla nisäkkäillä (nokkaeläimet, tanrekit, kultakontiaiset, pussikontiaiset) on kloaakki. Sammakoilla ja matelijoilla kloaakki sijaitsee eläimen vatsapuolella ja se tyhjenee takajalkojen välissä olevan peräaukon kautta.
Myös ihmisellä voi olla kloaakki, jolloin on kyse synnynnäisestä kehityshäiriöstä.[2]
Paritellessaan linnut asettavat kloaakit toisiaan vasten, jolloin siemenneste kulkeutuu kloaakkiin. Käärmeet käyttävät kloaakissa sijaitsevaa hemipenistä paritteluun.