Kohtisuora
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Kohtisuora:tä täysin uudesta näkökulmasta analysoimalla sen tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Kohtisuora on ollut mielenkiinnon ja keskustelun kohteena eri tieteenaloilla, ja sen merkitys on kiistaton nykymaailmassa. Yhteiskuntavaikutuksesta populaarikulttuuriin Kohtisuora on aihe, joka ansaitsee tarkan tarkastelun ymmärtääkseen sen todellisen merkityksen ja laajuuden. Näillä sivuilla selvitämme Kohtisuora:tä ympäröiviä mysteereitä ja yritämme valaista sen monia puolia, jolloin lukija voi lähteä kiehtovalle löytö- ja itsetutkiskelumatkalle.
Kohtisuoralla (ts. normaalilla) tarkoitetaan yleensä kahden suoran tai tason välistä suhdetta, joka muodostaa 90° kulman.[1]
Suoran ja pisteen välinen lyhin etäisyys löytyy mittaamalla pisteen kautta kulkevaa suoran normaalia. Matemaattisten peruskoordinaatistojen akselit ovat toisiinsa nähden kohtisuorassa. Myös useampiulotteiset tasot ja objektit voivat olla toisiinsa nähden kohtisuorassa, mutta niiden hahmottaminen visuaalisesti on ihmiselle mahdotonta.
Ortogonaalisuus
Ortogonalisuus on kohtisuoruuden yleistys, jolla on merkitystä matematiikassa, tilastotieteessä, tietojenkäsittelytieteessä ja fysiikassa.
- Vektorit u ja v ovat ortogonaaliset, jos ne muodostavat suoran kulman, eli B(u, v) = 0.
- Vastaavasti funktiot ovat ortogonaaliset, jos niiden sisätulo on nolla.
- Tilastotieteessä riippumattomat muuttujat ovat ortogonaaliset, kun niiden välinen korrelaatio on nolla.
Lähteet
- ↑ Kivelä, Simo K.: Algebra ja geometria. Espoo: Otatieto, 1989. ISBN 951-672-103-6