Kokemäen työväentalo Rantala

Tässä artikkelissa käsitellään yksityiskohtaisesti ongelmaa Kokemäen työväentalo Rantala, joka on saanut merkittävän merkityksen nykyään. Vuosien varrella Kokemäen työväentalo Rantala on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, mikä on auttanut meitä ymmärtämään paremmin sen vaikutuksia ja sovelluksia eri yhteyksissä. Kokemäen työväentalo Rantala on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt keskustelua sen tärkeydestä ja vaikutuksista eri aloilla sen alkuperästä sen kehitykseen nyky-yhteiskunnassa. Kattavan ja tarkan analyysin avulla tavoitteena on valaista tätä aihetta ja tarjota kattava näkemys, joka voi rikastuttaa Kokemäen työväentalo Rantala:n tietoja ja ymmärrystä.

Kokemäen työväentalo Rantala
Kokemäen työväentalo Rantala
Kokemäen työväentalo Rantala
Osoite Kakkulaistentie 20,
32800 Kokemäki
Sijainti Kokemäki
Koordinaatit 61°15′57″N, 22°21′10″E
Omistaja Vasemmistoliiton Kokemäen osasto
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Kerrosluku 2
Kerrosala noin 270 m²
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kokemäen työväentalo Rantala on Kokemäen kunnassa sijaitseva työväentalo.

Historiaa

Työväentalo on rakennettu 1900-luvun alussa.[1] Toisen maailmasodan jälkeen SKDL sai talon omistukseensa. 1990-luvulla perustettu Vasemmistoliitto ylläpiti taloa ja Kokemäen demokraattinen yhdistys omisti talon. Kun yhdistyksen toiminta hiipui tilat luovutettiin Vasemmistoliiton käyttöön.[2]

Rakennus

Taloa on laajennettu ja peruskorjattu perusteellisesti vuosina 1960–1965, jolloin talo maalattiin keltaiseksi. Talossa on ollut alkujaan pärekatto, joka vaihdettu tiileksi.[1]Talon kokonaispinta-ala on noin 270 m². Talossa on noin 150 m²:n juhlasali ja näyttämö, ravintola- ja keittiötilat, eteinen, vaatesäilytys, saniteettitilat sekä asunto.[3] Taloa on kunnostettu useaan otteeseen. 2010-luvun lopulla talon ulkovuoraus ja katto kunnostettiin.[2]

Toimintaa työväentalolla

Kokemäen työväentalo Rantalassa on ollut aktiivista toimintaa jo vuonna 1919.[4]. Siellä järjestettiin 1930-luvulla sekä Sosialidemokraattisen puolueen että muiden tahojen tilaisuuksia.[5] [6] Rantalan työväentalon kulta-aikaa oli 1960-luvun loppu ja 1970-luku. Edelleen talon tontilla seisova, nyt jo pahaan kuntoon päässyt ja risukon piirittämä tanssilava oli Kokemäen kohtaamispaikka. Rantalassa tanssittiin pääosin levyjen tahtiin, elävää musiikkia ei kovin usein ollut. 1980-luvulla tanssitoiminta hiipui. Vaikka pieniä yrityksiä elvytyksestä olikin, ei Rantalan tanssilavalla enää innostuttu tanssimaan entiseen tapaan. Työväentalon toimintaan on kuuluneet luonnollisesti Vasemmistoliiton omat tilaisuudet vappujuhlineen. Tiloja on kuitenkin aina vuokrattu yleisökäyttöön, ja käyttöä on edelleen. Talolla on pidetty kokouksia, huutokauppoja ja käärmenäyttelyjä.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
  2. ↑ a b c Jari Laasanen: Sydän-Satakunta sydansatakunta.fi. 7.4.2017. Viitattu 22.2.2023.
  3. ↑ Kokemäen työväentalo Rantala seurantalot.fi. Viitattu 22.2.2023.
  4. ↑ Länsi-Suomi 11.9.1919, no 101 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.2.2023.
  5. ↑ Uusi Aika 2.4.1936, no 39 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.2.2023.
  6. ↑ Kansan Lehti 2.4.1936, no 138 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.2.2023.