Nykymaailmassa Kokkelipiimä:stä on tullut jatkuvasti kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -kulttuureille. Kokkelipiimä on edelleen laajalti keskusteltu ja tutkittu aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai henkilökohtaisen vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Kokkelipiimä:llä on osoitettu olevan ratkaiseva rooli siinä, kuinka elämme elämäämme ja miten havaitsemme ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme Kokkelipiimä:n eri puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.
Kokkelipiimä on itäsuomalainen hapatettu maitotuote – piimää, jonka sekaan on sekoitettu kokkelia. Kokkeli on hyytelömäinen, heraton aine, joka muodostuu lämpimässä paikassa seisotetusta ja juoksettuneesta maidosta.[1]
Kokkelia saadaan seisottamalla kuorittua maitoa lämpimässä paikassa noin kaksi vuorokautta. Piimimistä eli maidon juoksettumista voidaan nopeuttaa pitämällä maito miedossa lämmössä uunissa. Maito kiinteytyy maitohappobakteerien vaikutuksesta itsekseen, ja siitä erottuu hera. Kiinteä kokkeli poimitaan eri astiaan, johon lisätään vettä, ja sitä säilytetään viileässä. Kokkeli muistuttaa koostumukseltaan raejuustoa tai rahkaa. Kokkelista voi säilytyksessä vielä irrota heraa, joten vesi vaihdetaan puhtaaseen. Kokkelia voidaan syödä sellaisenaan, tai sitä sekoitetaan maitoon, kirnupiimään tai veteen.[2]