Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Kokkolan tuulipuisto, joka on noussut erittäin tärkeäksi viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Alkuperäistään tämänhetkisiin vaikutuksiinsa Kokkolan tuulipuisto on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen keskusteluja, pohdintoja ja analyyseja eri näkökulmista. Näitä linjoja pitkin tutkimme Kokkolan tuulipuisto:n monia puolia sen vaikutuksesta politiikkaan, talouteen, kulttuuriin ja sen vaikutuksiin ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tällä tavalla perehdymme yleismaailmallisesti kiinnostavaan aiheeseen, joka kutsuu meidät pohtimaan ja vuoropuheluun etsimään parempaa ymmärrystä Kokkolan tuulipuisto:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.
Kokkolan tuulivoimapuisto | |
---|---|
![]() Kokkolan tuulipuisto elokuussa 2012 |
|
Valtio | Suomi |
Sijainti | Kokkola |
Rakentaminen alkoi | 2002 |
Sähköverkkoon | kesäkuu 2003 [1] |
Valmistunut | 2003 |
Lopetettu | 2015 (2016) |
Kustannus | 2 miljoonaa € [2] |
Perustaja | PVO-Innopower Oy [2] |
Rakennuttaja | PVO-Innopower Oy [2] |
Omistaja | PVO-Innopower Oy [2] |
Operaattori | PVO-Innopower Oy [2] |
Tuulivoimapuisto | |
Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
Korkeus | 0 m [3] |
Tuulivoimalat | 2 × WWD-1 (1 MW) [4] |
Kapasiteetti | 2 MW [4] |
|
Kokkolan tuulivoimapuisto oli Kokkolan kaupungin edustalle Kokkolan sataman aallonmurtajille kaupungin vuokraamalle alueelle rakennettu tuulipuisto, jossa oli kaksi PVO-Innopowerin vuonna 2003 valmistuneet 1,0 megawatin Winwind-tuulivoimalaa.[5][6] Lokakuussa 2015 Innopower tiedotti voimaloiden purkamisesta.[7][1]
PVO-Innopower Oy rakensi vuonna 2002 Ykspihlajan sataman Kokkolan kaupungin vuokraamille aallonmurtajille kaksi tuulivoimalaitosta. Ne olivat suomalaisen Winwindin yhden megawatin tuulivoimaloita (WWD-1), joiden perustukset valettiin suoraan aallonmurtajan kohdalle. Perustuksen halkaisija oli 16 metriä ja suurin paksuus 1,4 metriä. Tuulivoimaloiden napakorkeus oli 70 metriä ja tuuliturbiinin halkaisija 56 metriä. Tuulipuiston kustannus oli 2,6 miljoonaa euroa [7] ja ne vihittiin käyttöön toukokuussa 2003 [8]. Tuulivoimapuiston sähkö siirrettiin satama-alueen verkossa muuntajan kautta kantaverkkoon.[5][6][2]
EPV Tuulivoima Oy ja PVO Innopower Oy tekivät Kokkolan kaupungille aloitteen tuulivoimapuiston laajentamiseksi ja kaupunki päättikin huhtikuussa 2010 käynnistää vaiheyleiskaavan laatimisen [9]. Kaava-alueelle kaavailtiin aluksi seitsemän tuulivoimalaitoksen (voimalat nro 3–9) rakentamista ja niiden kapasiteetiksi arvioitiin mallista riippuen 21–35 megawattia. Voimaloiden sijaintipaikat olisivat olleet Pommisaari (nrot 3 ja 4), rannan edusta (nro 5), jätevedenpuhdistamon länsipuoli (nro 6) ja Outokummuntien pohjoispuoli (nrot 7, 8 ja 9). Aallonmurtajalla oli jo toiminnassa kaksi edellä esiteltyä voimalaa ja niiden eteläpuolella vielä kaksi poikkeusluvan saanutta tuulivoimalan paikkaa (voimalat nro 1 ja 2) [9]. Voimaloiden tarvitsema muuntoasema sijoitettiin kaavassa sisääntuloväylän varteen. Kaava-alueen pinta-ala oli 2,4 neliökilometriä.[2] Laajennus ei koskaan toteutunut.
Winwindin tuulivoimaloita vaivasivat erilaset laatuongelmat, jonka vuoksi niiden toimintavarmuus heikkeni kaiken aikaa. Kun Winwindillä alkoi mennä huonosti, oli varaosien saannissa ongelmia. PVO Innopower Oy, joka oli muuttanut nimensä Innopower Oy:ksi vuonna 2011, oli ostanut kaikki tuulivoimalaitoksensa Winwindiltä. Tämän vuoksi sen sähköntuotannossa ilmeni pitkiäkin katkoksia samalla kun sähkön hinta alkoi laskea alas. Lopulta Innopower päätti luopua tuulivoimasta. Se alkoi myydä tuulipuistoja ja purkaa niitä pois. Kokkolan tuulivoimalat olivat olleet vuonna 2015 jo puoli vuotta pysäytettynä varaosaongelmien vuoksi, kun yhtiö ilmoitti purkavansa ne.[7][10] Purkulupa saatiin seuraavana vuonna.lähde?