Kolarin vaakuna
Nykymaailmassa Kolarin vaakuna on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Kolarin vaakuna:stä on tullut keskeinen näkökohta nykyisessä panoraamassa joko yhteiskuntavaikutuksensa, ammattimaisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Kolarin vaakuna:n puolia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Tarjolla on kattava näkökulma, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja laajuuden eri yhteyksissä.
Kolarin vaakuna on Kolarin kunnan tunnus, joka on saanut aiheensa kunnan nimestä. Vaakuna kuvaa miilunpolttoa, joka alkoi alueella jo 1600-luvulla ruukin hiilentarpeen tyydyttämiseksi. Miilunpolttajia, sysimiehiä, kutsuttiin nimellä kolari, josta vähitellen muodostui koko pitäjän nimi.
Vaakunan selitys kuuluu ”kilpi alaisen harjakoron jakama hopeiseen ja mustaan kenttään; yläkentässä viisi nousevaa punaista tulikielekettä vieretysten”. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja Kolarin kunnanvaltuusto hyväksyi sen 24. heinäkuuta 1951. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 10. joulukuuta samana vuonna.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 139. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat I:10 Kolari Kansallisarkiston digitaaliarkisto.
- Tunturi-Lapin maakuntakaavan maisemaselvitys Lapin liitto.