Kolbeinn Tumason

Nykymaailmassa Kolbeinn Tumason on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen eri puolilla maailmaa. Kolbeinn Tumason:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, tieteellisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Kun yhä useammat ihmiset kiinnostuvat Kolbeinn Tumason:sta, syntyy keskusteluja, tutkimuksia ja keskusteluja, jotka kattavat monenlaisia ​​tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kolbeinn Tumason:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykyään.

Kolbeinn Tumason (noin 1171 Víðimýri, Skagafjarðasýsla, Islanti – 9. syyskuuta 1208 Víðinesbardagi) oli islantilainen suurtalonpoika, päällikkö ja runoilija.[1]

Kolbeinn Tumason oli kotoisin Pohjois-Islannista. Hän tavoitteli määräävää asemaa kirkossa ja ajautui konfliktiin saadakseen vaimonsa serkun Guðamur Arasoin Hólarin piispaksi. Tämä kuitenkin puolusti kirkon ja hiippakunnan itsenäistä päätätävaltaa. Seurasi sota ja syyskuussa 1208 Kolbeinn haavoittui vaikeasti saatuaan kiveniskun päähänsä. Kuolinvuoteellaan hän runoili kolmesta kahdeksansäkeisestä säkeistöstä koostuvan tekstin ”Heyr himla smiður”, jota pidetään vanhimpana säilyneenä pohjoismaisena virtenä. Muitakin hänen kirjoittamiaan lauluja, jotka liittyvät Neitsyt Mariaan ja apostoli Johannekseen, on säilynyt.[2]

Virsi ”Heyr himla smiður” on käännetty kaikille pohjoismaissa puuhutuille kielille[3]. Se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virsi 905 Niilo Rauhalan 2002 ja 2014 suomentamana ”Seppä taivaallinen”, ja sitä lauletaan useimmiten islantilaisen säveltäjän Þorkell Sigurbjörnssonin sävelmällä.

Lähteet

  1. ↑ Kolbeinn Tumason geni.com. Viitattu 11.3.2020.
  2. ↑ Kolbeinn Tumason dendanskesalmebogonline.dk. Viitattu 11.3.2020. (tanskaksi)
  3. ↑ Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen (toim): Laulun matka virreksi. Kertomuksia virsikirjan lisävihkosta, s. 46. Kirjapaja, 2017. ISBN 978-952-288-619-4