Kolmetoistavuotinen sota

Tässä artikkelissa perehdymme Kolmetoistavuotinen sota:n kiehtovaan maailmaan. Kautta historian Kolmetoistavuotinen sota:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa ja se on vaikuttanut ihmisten elämään eri tavoin. Alkuperäistään nykypäivään Kolmetoistavuotinen sota on ollut kiehtovan, tutkimuksen ja keskustelun kohteena, ja se on luonut loputtomia mielipiteitä ja näkökulmia, jotka rikastavat ymmärrystämme tästä aiheesta. Tämän syvällisen ja yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Kolmetoistavuotinen sota:n tärkeimpiä näkökohtia, syventyen sen historialliseen merkitykseen, sen nykyaikaisiin vaikutuksiin ja sen meille tarjoamiin tulevaisuudennäkymiin. Valmistaudu lähtemään löytö- ja tiedonmatkalle Kolmetoistavuotinen sota:stä!

Tämä artikkeli kertoo Puolan ja saksalaisen ritarikunnan sodasta. Kolmetoistavuotiseksi sodaksi kutsutaan myös 1500-luvun lopussa käytyä pitkää Turkin sotaa ja 1600-luvun puolivälin Puolan ja Venäjän sotaa.
Kolmetoistavuotinen sota
Konitzin taistelu, maalaus vuodelta 1900
Konitzin taistelu, maalaus vuodelta 1900
Päivämäärä:

1454–1466

Lopputulos:

Puolan voitto

Osapuolet

Puolan kuningaskunta

Saksalainen ritarikunta

Kolmetoistavuotinen sota (saks. Dreizehnjähriger Krieg; puol. Wojna trzynastoletnia) käytiin vuosina 1454–1466. Sodan osapuolina olivat Puolan kuningaskunta ja saksalainen ritarikunta.

Puolan kuningas Kasimir IV halusi takaisin saksalaiselle ritarikunnalle aikaisemmissa sodissa (1309–1343 ja 1410–1411) menetetyt Puolan alueet. Ritarikunnan itsevaltainen hallinto johti vuonna 1454 puhjenneeseen kapinaan Preussissa. Puola tuki kapinallisia ja julisti sodan ritarikunnalle. Ritarikunta voitti aluksi Konitzin taistelun, mutta sodan jatkuessa ritarikunnan talous joutui vaikeuksiin. 1457 palkkasotureille ei voitu enää maksaa ja ritarikunta luovutti päätukikohtansa Marienburgin puolalaisille. Vuoteen 1462 mennessä ritarikunta oli työnnetty Itä-Preussiin. 17. syyskuuta 1462 ritarikunta hävisi ratkaisevan Puckin taistelun.

Puolan sotamenestys jatkui ja 14. lokakuuta 1466 solmittiin toinen Thornin rauha. Rauhassa Puola sai Pommerellenin ja Länsi-Preussin. Itä-Preussi jäi ritarikunnalle, jonka uudeksi pääkaupungiksi tuli Königsberg. Ritarikunnan suurmestarista tuli Puolan kuninkaan vasalli ja aikaisemmin tiukasti saksalainen ritarikunta joutui hyväksymään myös puolalaisia jäsenikseen.

Lähteet