Kolmialfareaktio
Kolmialfareaktio:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Ammatillisesti, kulttuurisesti, henkilökohtaisesti tai poliittisesti Kolmialfareaktio:llä on merkittävä vaikutus elämäämme. Tekniikan kehittyessä Kolmialfareaktio on edelleen merkityksellinen ja sen vaikutus tulee yhä selvemmäksi. Tässä artikkelissa tutkimme Kolmialfareaktio:n roolia ja merkitystä eri yhteyksissä ja analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Lisäksi tutkimme, kuinka Kolmialfareaktio on muokannut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ja miten voimme hyödyntää sen potentiaalin edistämään muutosta ja edistystä yhteiskunnassa.
Kolmialfareaktio on tapahtuma, jossa helium palaa hiileksi. Tapahtuma on mahdollista tähtien ytimessä, jossa on riittävä lämpötila.[1] Monet tähdet alkavat polttaa heliumia kasvettuaan punaiseksi jättiläiseksi. On myös muita alfareaktioita kuin kolmialfareaktio.
Reaktion kulku
Kolmialfareaktiossa kolme heliumydintä eli alfahiukkasta yhdistyy hiiliatomiksi. Ensin kaksi heliumatomia yhdistyy berylliumatomiksi, johon törmää heliumatomi. Tällöin syntyy hiiliatomi. Beryllium pysyy kasassa vain hyvin lyhyen aikaa, joten reaktio vaatii suuria tiheyksiä ja 100 miljoonan kelvinin lämpötilan.
Kolmialfareaktion voi esittää reaktiokaavoilla:
- 4He + 4He ↔ 8Be + γ
- 8Be + 4He ↔ 12C + γ + 7,367 MeV
Kolmialfareaktio vapauttaa energiaa nettona 7,275 MeV. Beryllium hajoaa 2,6×10-16 sekunnissa. Jos hiiliatomiin törmää vielä heliumydin, syntyy happea.
- 12C + 4He → 16O + γ
Lähteet
- ↑ Hannu Karttunen, Pekka Kröger, Heikki Oja, Markku Poutanen ja K. J. Donner: Fundamental astronomy, 4. painos, s. 240. Springer, 2003. ISBN 9783540001799 Google book (limited preview) Viitattu 3.12.09. (englanniksi)