Komma

Seuraavassa artikkelissa tutkimme perusteellisesti Komma:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen perehdymme moniin seikkoihin, jotka tekevät Komma:stä kiinnostavan aiheen kaiken ikäisille ja ammateille. Näillä sivuilla löydämme Komma:n merkityksen nyky-yhteiskunnassa ja sen merkityksen eri alueilla. Oletpa sitten alan asiantuntija tai tutustumassa Komma:een ensimmäistä kertaa, tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja ajantasaisen yleiskatsauksen tästä jännittävästä aiheesta.

Tämä artikkeli käsittelee musiikinteoriaa. Kómma on saari Kreikassa.

Komma on musiikinteoriassa pieni tai hyvin pieni virityksessä käytetty intervalli kahden liki saman korkuisen sävelen välillä.

Tärkeimmät eri viritysjärjestelmissä esiintyvät kommat ovat:

  • Pythagoraan komma, joka on 12 puhtaan kvintin (3:2) ja 7 oktaavin (2:1) välinen erotus. Se vastaa taajuuksien suhdetta 531441/524288 ( = 312/219) ja on suuruudeltaan lähes neljäsosa tasavireisestä puoliaskelesta (noin 24 senttiä).[1]
  • Syntoninen komma eli didyyminen komma (kreikkalaisen teoreetikko Didymoksen mukaan) joka on yksinomaan puhtaiden kvinttien avulla johdetun suuren terssin (81/64) ja yläsävelsarjasta saadun suuren terssin (5:4) erotus. Se vastaa taajuuksien suhdetta 81:80 ( = 34/(24·5) ja hieman edellistä pienempi, noin 22 senttiä.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b ”Komma”, Tammen musiikkitietosanakirja, s. 218. 1. osa Tammi, 1983. ISBN 951-30-5915-4

Aiheesta muualla