Konrad Hildén

Tässä artikkelissa tutkimme Konrad Hildén:n kiehtovaa elämää, hahmoa, joka on jättänyt jälkensä ihmiskunnan historiaan. Hänen uskomattomista saavutuksistaan ​​hänen haasteisiinsa ja esteisiinsä lähdemme matkalle hänen perintöönsä, jossa löydämme hänen uransa tärkeimmät näkökohdat. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme hänen vaikutustaan ​​yhteiskuntaan, hänen panoksensa maailmalle ja perintöä, jonka hän on jättänyt tuleville sukupolville. Valmistaudu uppoutumaan Konrad Hildén:n jännittävään tarinaan ja selvittämään, mikä tekee hänestä niin erityisen.

Konrad Eemil Hildén (12. marraskuuta 1869 Hämeenlinna – 16. huhtikuuta 1916 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja kansakouluntarkastaja.[1]

Hildénin vanhemmat olivat värjäri, kauppias Emanuel Hildén ja Kustaava Penttilä. Hän pääsi ylioppilaaks 1888 Hämeenlinnan lyseosta, opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1894. Hildén opiskeli kasvatusoppia myös Saksassa Jenan, Giessenin ja Leipzigin yliopistossa sekä Venäjällä Pietarin lapsitutkimuslaitoksessa.[1][2]

Hildén toimi opettajana oppikouluissa ja opettajaseminaareissa. Viimeksi hän oli Heinolan opettajaseminaarin johtajana ja sen jälkeen koulutoimen ylihallituksen kansakoulujen ylitarkastajana 1912-1916.[1]

Konrad Hildén oli naimisissa vuodesta 1898 Anna Maria Elisabet Fagergrenin kanssa. Heidän poikansa oli Jyväskylän yliopiston suomen kielen professori Aarni Penttilä (vuoteen 1919 Hildén).[1]

Teoksia

  • Ciceron valtio-opilliset mielipiteet teoksessa Kertomus Joensuun klassillisesta lyseosta lukuvuonna 1897–1898. Joensuu 1898
  • Uno Cygnaeus Suomen kansakoulutoimen järjestäjänä: Esitelmä Raahen seminaarirakennusten vihkimätilaisuudessa Lokakuun 12 p:nä 1899. Tekijä, Raahe 1899
  • Äidinkielen opetusta koskevia kysymyksiä: Keskusteltaviksi esitetty. Tekijä, Heinola 1903
  • Heinolan seminaari 1899-1909: 10-vuotiskertomus. Kertomus lukuvuodelta 1908–1909. Heinola 1909
  • Lisiä äidinkielen opetusoppiin: Matkahavaintojen puitteissa. Helsinki 1910

Toimitustöitä

  • Valistuksen lukukirja kansakouluja varten: Ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten. Toimittivat Konr. Hildén ym. Valistus, Helsinki 1906, 16. ja myöhemmät painokset nimellä Valistuksen lukukirja kansakouluja varten: Yläkansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten. Valistus, Helsinki 1921, 33. painos uudistanut Aarni Penttilä Valistus, Helsinki 1941, 42. painos 1952
  • Valistuksen isänmaallinen lukukirja: Ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten. Toimittivat Konr. Hildén ym. Valistus, Helsinki 1907, 12. ja myöhemmät painokset nimellä Valistuksen isänmaallinen lukukirja: Yläkansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten. Valistus, Helsinki 1924, 21. painos uudistanut Aarni Penttilä Valistus, Helsinki 1944, 25. painos 1950

Lähteet