Konrad Kivekäs

Nykyään Konrad Kivekäs:stä on tullut yhä tärkeämpi keskustelunaihe yhteiskunnassamme. Ilmestymisestään lähtien Konrad Kivekäs on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja intohimoista keskustelua. Ajan myötä Konrad Kivekäs on osoittanut merkityksensä eri aloilla politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja koulutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Konrad Kivekäs:n tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.

Konrad Fredrik Kivekäs (vuoteen 1876 Stenbäck; 12. toukokuuta 1847 Alavus – 20. helmikuuta 1918 Oulu) oli suomalainen toimittaja ja suomenmielinen vaikuttaja.

Elämä

Kivekkään vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck ja Emilia Ottilia Christina von Essen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1867, valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1873 ja pedagogian kandidaatiksi 1877.

Kivekäs toimi vuosina 1876–1882 Oulun suomalaisessa yksityislyseossa historian, suomen ja ruotsin kielten opettajana. Varsinaisen elämäntyönsä Kivekäs kuitenkin teki sanomalehtialalla. Jo vuodesta 1874 hän oli ollut pari vuotta aputoimittajana Uusi Suometar-lehdessä. Oulussa hän oli ensin Oulun Wiikko-Sanomia -lehden toimittajana, mutta perusti vuonna 1877 oman sanomalehden Kaiun. Kivekäs oli Kaiun toimittajana ja kustantajana vuoteen 1905 asti. Hän oli hyvin suomenmielinen, ja Kaiku-lehteä pidettiin liian radikaalina. Kivekäs saikin painokanteen ja vankeustuomion ja joutui lopulta luopumaan lehdestään ensimmäisen sortokauden aikaisen painostuksen takia.[1]

Kaiusta luopumisen jälkeen Kivekäs sekä suomensi teoksia että kirjoitti itsekin muun muassa elämäkerrat George Washingtonista ja Oliver Cromwellista.

Kivekäs oli toiminut Oulun kaupungin köyhäinhoitolautakunnan esimiehenä vuosina 1894–1901, jolloin hän otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön niin sanotun Eberfeldin eli kaitsijajärjestelmän.

Perhe

Kivekkään puoliso vuodesta 1877 oli Erika Herminia Durchman (k. 1925). Hänen veljiään olivat asianajaja Lauri Kivekäs ja arkkitehti Josef Stenbäck.

Julkaisuja

  • Suomen sota wuosina 1808-1809; kirjoittanut K. F. Kiwekäs. Kansanvalistusseuran toimituksia 8. Helsinki 1876, 2. painos 1879, 3. painos 1899
  • Elberfeldin järjestelmä, sen synty ja kehitys : yleinen asevelvollisuus sodassa köyhyyttä vastaan. Tekijä, Oulu 1910
  • Yrjö Washington: Amerikan vapaussodan johtaja ja Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti. Kansanvalistusseuran elämäkertoja 22. Helsinki 1916
  • Oliver Cromwell. Otava 1917

Suomennoksia

  • William Ellery Channing: Itsensä-kasvatus: esitelmä sivistyksen laaduista ja välikappaleista. Kivekäs, Oulu 1885
  • David Lewis: Raittiuskysymys mitenkä ratkaistava. WSOY 1887
  • Benjamin Ward Richardson: Väkevät juomat: terveysopillisia luentoja kouluja ja perheitä varten; englannink. mukailemalla suom. K. F. Kivekäs. Oulussa: Kivekäs 1887; 2. painos Raittiuden ystävät, Kuopio 1898
  • C. Hilty: Onni. 1. Porvoo : WSOY 1906. Lisäpainos: WSOY 1906, 2. painos 1910
  • V. Ullmann: Yleinen historia. Ensi osa, Historia Kristuksen syntymään asti. Karjalan kirjakauppa, Sortavala 1906
  • V. Ullmann: Yleinen historia. Toinen osa, Apostolisen seurakunnan ajoilta Martti Lutheriin asti. Karjalan kirjakauppa, Sortavala 1907
  • V. Ullmann: Yleinen historia. Kolmas osa, Historia uskonpuhdistuksen ajoista vuoteen 1814. Karjalan kirjakauppa, Sortavala 1908

Lähteet

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 387.

Viitteet

  1. ↑ Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia IV, s. 588. Oulu: Oulun kaupunki, 1976. ISBN 951-9327-00-2