Konttaaminen

Nykyään Konttaaminen:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutus on tuntunut eri sektoreilla kulttuurista teknologiaan, politiikkaan ja talouteen. Koska Konttaaminen herättää edelleen keskustelua ja kiinnostusta, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Konttaaminen:n eri puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa. Alkuperäistään kehitykseensä, seurauksiensa ja haasteidensa kautta Konttaaminen on edelleen jatkuvan tutkimuksen ja pohdinnan aihe akateemikoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa.

Konttaava lapsi.

Konttaaminen on liikkumista käsien ja polvien varassa. Pikkulapset usein siirtyvät ryömimisestä konttaamiseen, jonka jälkeen oppivat kävelemään. Konttaamisessa etenemisnopeus on ryömimistä nopeampi.

Vauva oppii konttaamaan noin kahdeksan kuukauden ikäisenä. Tämä vaihe kestää useita kuukausia, kunnes lapsi oppii seisomaan ja kävelemään ensin tukea vasten ja sitten omin voimin.[1]

Konttaaminen voi olla vauhdikasta ja se kehittää käsivarsien, jalkojen ja selän lihaksia. Siten valmistellaan kehoa myös kävelyä varten.[2] Konttaamisen oppiminen liittyy ihmisen tasapainoaistin kehittymiseen. Tasapainoaisti kehittyy myös, kun ihminen opettelee kävelemään.

Kaikki vauvat eivät ollenkaan konttaa, vaan siirtyvät suoraan esimerkiksi ryömimisestä kävelemiseen.

Lähteet

  1. Morris, D.: Vauva. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2008. s. 63
  2. Morris, D.: Vauva. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2008. s. 76