Korean demilitarisoitu vyöhyke

Tässä artikkelissa tutkimme Korean demilitarisoitu vyöhyke:een liittyviä keskeisiä näkökohtia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Korean demilitarisoitu vyöhyke:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen. Näillä sivuilla analysoimme yksityiskohtaisesti, kuinka Korean demilitarisoitu vyöhyke on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut ihmisiin, instituutioihin ja yhteisöihin ympäri maailmaa. Lisäksi tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Korean demilitarisoitu vyöhyke:stä sekä sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa. Valmistaudu uppoutumaan Korean demilitarisoitu vyöhyke:n kiehtovaan maailmaan ja löydä kaikki tämän erittäin tärkeän aiheen takana!

Vyöhyke punaisella merkittynä.
Eteläkorealainen raja-asema demilitarisoidulla vyöhykkeellä (2005).

Korean demilitarisoitu vyöhyke (hangul: 한반도 비무장 지대; hanja: 韓半島非武裝地帶; uudistettu latinisaatio: Hanbando bimujang jidae) on Pohjois- ja Etelä-Korean rajalla sijaitseva 250 kilometriä pitkä[1] ja neljä kilometriä leveä vyöhyke[2][3], joka jakaa Korean niemimaan kahtia. Vyöhykettä pidetään myös maailman suurimpana miinakenttänä, joka sisältää arviolta miljoona maamiinaa molemmin puolin[4]. Vyöhykkeen miinoittaminen alkoi Korean sodan jälkeen vuonna 1953 tarkoituksenaan estää Pohjois-Koreaa hyökkäämästä etelään. Alue on tarkoin vartioitu, ja läpikulku tapahtuu vain tiettyjen raja-asemien kautta erikoisluvan kanssa. Rajalla on tapahtunut ajoittaisia selkkauksia 1960-luvun lopulta. Alueelta on löydetty neljä pohjoiskorealaisten kaivamaa tunnelia rajan ali.lähde? Nämä tunnelit ovat nykyään tarkan tarkkailun alla. Alueella elää luonnonvaraisia eläimiä, ja kasvillisuus on pääosin puita ja vähäisiä pensaita.

Lähteet

  1. ↑ Korean Demilitarized Zone: Image of the Day NASA Earth Observatory.
  2. ↑ Bermudez (2001), pg 1.
  3. ↑ " Background Note: North Korea", US Department of State, October, 2006.
  4. ↑

Aiheesta muualla