Kosmologia
Nykymaailmassa Kosmologia edustaa erittäin relevanttia ja ajankohtaista aihetta, joka koskee kaikenikäisiä ja -kulttuurisia ihmisiä. Vuosikymmenten ajan Kosmologia on ollut tutkimusten ja tutkimusten kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kosmologia:n merkitystä ja merkitystä sekä sen vaikutuksia sosiaalisilla, kulttuurisilla, taloudellisilla ja tieteellisillä aloilla. Kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Kosmologia:een liittyviä uusimpia trendejä ja löytöjä, jotta lukijalle saataisiin laajempi ja rikastuttava näkökulma tähän kiehtovaan aiheeseen.
Kosmologia (m.kreik. κοσμολογία - κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.[1] Kosmologia tutkii kaikkeutta kokonaisuutena ja liittyy näin vahvasti niin tähtitieteeseen kuin fysiikkaankin. Erityisesti nykyajan kosmologia keskittyy kaikkeuden alkuperään liittyviin kysymyksiin.[2]
Kosmologian kehitykseen vaikutti suuresti Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria. Myös kvanttimekaniikka on keskeisessä asemassa. Yksi fysikaalisen kosmologian keskeisistä nykyisistä teorioista on alkuräjähdysteoria.[3][4]
Yleinen suhteellisuusteoria alettiin vuodesta 1962 alkaen yhdistää kosmologian, gravitaation ja pimeän aineen tutkimuksiin. Ne antoivat vastauksia pohdintoihin, miten universumi on syntynyt ja miten se kehittyisi tulevaisuudessa. Yksi merkkipaalu alan tutkimuksissa on Roger Penrosen ja Stephen Hawkingin vuonna 1973 ilmestynyt teos The Large Scale Structure of Space-Time, joka selitti teorian aika-avaruuden vääristymien näkökulmasta.[5]
Seuraavilla satelliiteilla on kartoitettu kaikkeuden alkuaikoja:[6]
Lähteet
- ↑ Hakusana kosmologia teoksessa Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 6. osa, Kop–Lip. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-07245-1
- ↑ Linnaluoto, Seppo: Maailmankaikkeus nyt (Vesa Muhosen esitelmä) Ursa. Viitattu 9.2.2011.
- ↑ Linnaluoto, Seppo: Kosmologia (tähtitieteen viitetietokanta) Kosmos. Ursa. Viitattu 9.2.2011.
- ↑ Linnaluoto, Seppo: Maailmankaikkeuden kehitys (Christofer Cronströmin esitelmä) Ursa. Viitattu 9.2.2011.
- ↑ Stephen Hawking: Minun lyhyt historiani, s. 44–47, 71. (Alkuteos My Brief History) Suomentanut Markus Hotakainen. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40676-2
- ↑ Linnaluoto, Seppo: Maailmankaikkeus eilen, tänään ja huomenna (Hannu Kurki-Suonion esitelmä) Ursa. Viitattu 9.2.2011.
Kirjallisuutta
- Enqvist, Kari: Kosmoksen hahmo. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27916-1
- Greene, Brian: Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus. (The fabric of cosmos: Space, time and the texture of reality, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2005. ISBN 952-5202-83-6
- Hawking, Stephen W.: Ajan lyhyt historia. ((The illustrated A brief history of time, 1996.) Tarkistettu ja täydennetty, kuvitettu laitos.) Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2000 (5. painos 2005). ISBN 951-0-19440-9
- Hawking, Stephen W.: Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa. (The universe in a nutshell, 2001.) Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28400-9
- Overbye, Dennis: Kosmoksen yksinäiset: Tiede maailmankaikkeuden salaisuutta etsimässä. (Lonely hearts of the cosmos: The story of the scientific quest for the secret of the universe, 1991.) Suomentanut Mikko Vänttinen. Helsingissä: Otava, 1995. ISBN 951-1-09992-2
Aiheesta muualla
Lisää luettavaa aiheesta Kirjallisuutta tähtitieteestä on Wikiaineistossa- Cosmic Journey: A History of Scientific Cosmology (Arkistoitu – Internet Archive). American Institute of Physics. (englanniksi)
