Kosti Huuhka

Nykyään Kosti Huuhka:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Teknologian ja globalisaation myötä Kosti Huuhka on ottanut johtavan roolin elämässämme ja vaikuttaa kaikkeen henkilökohtaisista suhteistamme talouden kehitykseen. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää ja pohtia Kosti Huuhka:tä, jotta voimme ymmärtää sen vaikutusta elämäämme ja tehdä tietoisia päätöksiä. Tässä artikkelissa tutkimme Kosti Huuhka:n eri puolia ja sen vaikutusta eri alueilla tavoitteenamme tarjota kattava näkemys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Kosti Kalervo Huuhka (19. syyskuuta 1915 Ruokolahti – 9. lokakuuta 1995 Helsinki)[1][2] oli suomalainen kansansivistystyön edistäjä. Hän sai professorin arvonimen 1981. Hän oli Helsingin Työväenopiston johtaja 1961–1970 ja Kouluhallituksen vapaan sivistystyön osaston osastopäällikkö 1971–1981.[3]

Maanviljelijäperheeseen syntynyt Huuhka opiskeli Lahden kansanopistossa ja kansankorkeakoulussa vuosina 1934–1936, valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta vuonna 1943 ja väitteli kansansivistysopin tohtoriksi vuonna 1955 väitöskirjallaan Talonpoikaisnuorison koulutie. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan tykistöupseerina. Huuhka oli Suomen Nuorison Liiton opintosihteerinä 1946–1948, Toimelan vapaaopiston johtajana 1948–1957, Suomen Nuorison Liiton pääsihteerinä 1957–1958, Kansanvalistusseuran toiminnanjohtajana 1958–1961, Helsingin suomenkielisen työväenopiston johtajana 1961–1970, Kouluhallituksen ylitarkastajana vuonna 1970 sekä vapaan sivistystyön osaston päällikkönä 1971–1981.[2][1] Huuhka pyrki Kouluhallituksessa kehittämään varsinkin aikuisopetusta ja mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Hän vaikutti myös urheiluopistojen ja musiikkioppilaitosten kehitykseen.[2] Huuhka oli myös Helsingin yliopiston kasvatussosiologian dosentti vuosina 1968–1977.[1]

Kosti Huuhkan puoliso oli toimittaja Mirja Huuhka.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Kuka kukin on 1978, s. 256 Runeberg.org.
  2. ↑ a b c Erkki Aho: Kuolleita: Professori Kosti Huuhka – Aikuiskoulutuspolitiikan vahva vaikuttaja (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 13.10.1995. Viitattu 8.6.2018.
  3. ↑ Facta2001, WSOY 1981, 6. osa, palsta 249