Nykymaailmassa Kosti Keski-Nummi on erittäin tärkeä aihe, joka vaikuttaa kaikkiin eri tavoin. Olipa kyseessä kuuma aihe, vaikuttaja tai laaja käsite, Kosti Keski-Nummi on herättänyt keskustelua ja kiinnittänyt koko yhteiskunnan huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kosti Keski-Nummi:tä ja analysoimme sen vaikutuksia eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Lisäksi tutkimme, kuinka Kosti Keski-Nummi on kehittynyt ajan myötä ja kuinka se on edelleen tärkeä aihe nykyään.
Kosti Rauni Iisakki Keski-Nummi[1] (6. tammikuuta 1923 Nummijärvi, Kauhajoki – 18. elokuuta 2018[2] Hämeenlinna) oli suomalainen jatkosodan hävittäjä-ässä, joka saavutti 5,5 ilmavoittoa vuosina 1943−1944. Siviiliammatiltaan hän oli opettaja.[3]
Keski-Nummi meni vapaaehtoisena ilmavoimien palvelukseen maaliskuussa 1940. Lentäjäkoulutuksen jälkeen hänet siirrettiin joulukuussa 1942 Täydennyslentolaivue 35:een ja sieltä maaliskuussa 1943 Lentolaivue 24:ään. Hän lensi aluksi Brewster 239 -hävittäjillä ja maaliskuusta 1944 lähtien Messerschmitt Bf 109 G-2 -hävittäjillä. Hän lensi laivueen 3. lentueessa kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritarin Hans Windin siipimiehenä. Kesäkuussa 1944 Keski-Nummi komennetiin Saksaan hakemaan uudempia Messerschmitt Bf 109 G6 -hävittäjiä. Tällä konetyypillä hän lensi sitten jatkosodan loppuun saakka. Keski-Nummi haavoittui 28. kesäkuuta 1944 ilmataistelussa ja joutui tekemään pakkolaskun nuijamaalaiselle pellolle. Hän pääsi kuitenkaan palaamaan laivueeseen jo kolmen viikon päästä.[3]
Sodan päätyttyä Keski-Nummi oli palveli Hävittäjälentolaivue 13:ssa Porissa. Hän erosi palveluksesta ylikersanttina 20.8.1947. Hän meni sitten opettajakoulutukseen Rauman opettajaseminaariin ja toimi opettajana 1970-luvun alkupuolelle asti mm. Lohtajan Marinkaisissa. Ennen kuolemaansa hän asui Hämeenlinnassa.[3]