Nykymaailmassa Kotiseutuneuvos on aihe, joka saa yhä enemmän merkitystä ja huomiota. Vuosien ajan Kotiseutuneuvos on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohde yhteiskunnan eri sektoreille tieteestä politiikkaan, mukaan lukien taide ja kulttuuri. Ajan myötä Kotiseutuneuvos:stä tulee keskeinen keskustelu- ja pohdiskelupiste, joka synnyttää ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä. Tästä syystä on tärkeää syventää tietämystämme ja ymmärrystämme Kotiseutuneuvos:stä, pystyä käsittelemään sitä kattavasti ja tekemään tietoisia päätöksiä sen vaikutuksista elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Kotiseutuneuvos:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Kotiseutuneuvos on Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu 8. ryhmään. Arvonimestä maksettavan veron määrä on joko 6 200 euroa tai 1 550 euroa.
Arvonimi myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1969 ja sen sai silloin kansanperinteen kerääjä ja museomies Väinö Tuomaala.[1][2] Vuosien 1918–2013 aikana kotiseutuneuvoksen arvonimi on myönnetty 262 henkilölle.[3] [4]
Valtioneuvoston kanslia pyytää Suomen Kotiseutuliitolta lausunnon kotiseutuneuvosten arvonimiesityksistä.[5]