Nykyään Krazy Kat on erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Krazy Kat:stä on tullut aihe, joka kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita viestinnästä tapaamme suorittaa päivittäisiä toimintojamme. Krazy Kat on konsepti, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion vaikutuksensa ansiosta eri aloilla, kuten talous, politiikka, terveys, koulutus ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme Krazy Kat:n merkitystä ja merkitystä sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
Krazy Kat on George Herrimanin luoma sarjakuva, joka ilmestyi yhdysvaltalaisissa sanomalehdissä vuosina 1913–1944. Sitä pidetään nykyään kulttiklassikkona, joka vei sarjakuvataiteen ilmaisuvoiman äärimmilleen.
Krazy Katin alati toistuvassa teemassa ilkeä hiiri nimeltään Ignatz Mouse paiskaa Krazy Kat -nimistä kissaa tiilellä, kissa huokaisee onnellisena ja hiiri tokaisee "hullu kissa". Kissan sukupuolesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta se rakastaa hellästi kaikkea ja varsinkin Ignatz Mousea, joka puolestaan inhoaa tunteilevaa kissaa. Herrimanin käyttämä alkuperäinen kieli on sekoitus väärää oikeinkirjoitusta, arizonalaista ääntämystä ja vanhaa englantia.[1]
Saman teeman jatkuvasti kehittyvä variointi, kuvien unenomainen maailma ja runollinen sanankäyttö ovat tehneet sarjakuvasta yhden alansa arvostetuimmista. Etenkin sivunkokoisia sunnuntaisarjoja pidetään taiteellisesti ansiokkaina. Amerikkalainen Gilbert Seldes kirjoitti Krazy Katista ylistävän arvostelun vuonna 1924 kirjassaan The Seven Lively Arts.[1]
Krazy Katin hahmot seikkailevat Coconinon piirikunnassa, Arizonassa. Sen maisemissa voi nähdä myös muotoja Monument Valleystä.
Krazy Katista on tehty myös piirrettyjä lyhytelokuvia. Niitä teki Bray Productions 1920-luvulla, Screen Gems 1930-luvulla ja Famous Studios ja Rembrandt Films 1960-luvulla. Levittäjinä olivat Paramount ja Columbia. Suomenkielisessä dubbauksessa toimi Golden Voice Krazy Kat -videokaseteissa.
Suomeksi Krazy Kat -sarjakuvaa on julkaissut Kustannus Oy Jalava. Suomalaiset albumit ovat toimittaneet ja suomentaneet Soile ja Heikki Kaukoranta.