Nykymaailmassa Kroisos on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Kroisos:n merkitys on tullut yhä selvemmäksi yhteiskunnan edetessä ajan myötä. Kroisos on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään aina talouteen ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri näkökohtia, jotka liittyvät Kroisos:een ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkityksellisyyteen perehdymme täydelliseen analyysiin Kroisos:stä ja sen vaikutuksista modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin.
Kroisos (m.kreik. Κροῖσος) oli Lyydian kuningas noin vuodesta 560 eaa. vuoteen 546 eaa.[1] Kroisos oli tunnettu valtavista rikkauksistaan.[1] Hän oli Alyatteen poika ja jatkoi tämän työtä valloittamalla joonialaiset kaupungit Vähässä-Aasiassa.
Herodotoksen mukaan Kroisos aloitti sodan Persian kuningasta Kyyros Suurta vastaan saatuaan Delfoin oraakkelilta ennustuksen, jonka mukaan suuri valtakunta tulisi tuhoutumaan, jos Kroisos aloittaisi sodan. Kroisoksen ja Kyyroksen ensimmäinen taistelu päättyi tasapeliin, ja Kroisos vetäytyi armeijansa kanssa talvilevolle. Kyyros käytti tilaisuutta hyväkseen, ja hyökkäsi Lyydian pääkaupunkia Sardista vastaan. Kyyros sai vangittua Kroisoksen. Näin oraakkelin ennustus kävi toteen: Lyydian suuri valtakunta tuhoutui.
Kroisos palveli lopun elämäänsä Kyyroksen ja tämän pojan Kambyses II:n neuvonantajana.
Edeltäjä: Alyattes II |
Lyydian kuningas 555–541 eaa. |
Seuraaja: – |