Kromisulfaatti

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Kromisulfaatti:n kiehtovaa maailmaa. Kromisulfaatti on aihe, joka on herättänyt kaiken ikäisten ja sosiaalisten kerrosten huomion ja kiinnostuksen. Kromisulfaatti on syntymisestään lähtien ollut eri alojen asiantuntijoiden keskustelun, tutkimuksen ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa tarkastelemme Kromisulfaatti:een liittyviä eri puolia ja näkökohtia sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Lisäksi perehdymme sen kehitykseen ajan myötä ja sen merkitykseen nykyään. Valmistaudu löytämään kaikkea, mitä olet koskaan halunnut tietää Kromisulfaatti:stä, ja uppoudu tiedon ja löytöjen maailmaan.

Kromisulfaatti
Tunnisteet
CAS-numero 10101-53-8
PubChem CID 24930
Ominaisuudet
Molekyylikaava Cr2(SO4)3
Moolimassa 392,21 g/mol
Ulkomuoto Violetti kiteinen aine[1]
Tiheys 3,012 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen Ei liukene kidevedettömänä. Oktadekahydraattina 120 g/100 ml[1]

Kromisulfaatti eli kromi(III)sulfaatti (Cr2(SO4)3) on kromi- ja sulfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa nahan parkituksessa.

Ominaisuudet ja valmistus

Kromisulfaatti on kidevedettömänä violettia, kiinteää ja vain vähäisessä määrin veteen liukenevaa ainetta. Se kuitenkin liukenee veteen pelkistimien läsnä ollessa. Se esiintyy myös useana eri kidevedellisenä muotona, kuten violettina oktadekahydraattina Cr2(SO4)3·18H2O, joka muuntuu vihreäksi pentadekahydraatiksi Cr2(SO4)3·15H2O 70 °C:n lämpötilassa. Nämä hydraatit liukenevat vedetöntä kromisulfaattia paremmin veteen. Kun kromisulfaatin vesiliuoksia kuumennetaan, muodostuu sulfaattokromi(III)komplekseja, esimerkiksi +. Hydrolyysin seurauksena voi muodostua myös niukkaliukoisia hydroksisulfaatteja eli emäksisiä kromisulfaatteja.[1][3]

Kidevedetöntä kromisulfaattia voidaan valmistaa kromimetallin tai kromiittimalmin ja väkevän rikkihapon välisellä reaktiolla 250 °C:n lämpötilassa. Kromiittimalmia käytettäessä tuote sisältää epäpuhtautenaan muun muassa rauta(II)sulfaattia. Yhdistettä voidaan valmistaa myös kromi(III)oksidin tai kromi(III)hydroksidin ja rikkihapon välisellä reaktiolla tai kuumentamalla kromi(III)oksidia kaliumpyrosulfaatin kanssa. Kromisulfaattia muodostuu myös suuria määriä sivutuotteena hapetettaessa orgaanisia yhdisteitä kromihapon ja rikkihapon seoksella.[1][3]

Käyttö

Kromisulfaatin tärkein käyttö on nahan parkitus. Muita käyttökohteita ovat puuvillan käsittely sekä vihreiden lasitteiden ja väriaineiden sekä muiden kromiyhdisteiden valmistus.[1][2][3]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 314. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  2. ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 225. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 29.02.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Gerd Anger, Jost Halstenberg, Hochgeschwender, Christoph Scherhag, Ulrich Korallus, Herbert Knopf, Petr Schmidt & Manfred Ohlinger: Chromium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Teoksen verkkoversio viitattu 29.02.2012